maanantai 22. helmikuuta 2021

Perunan kasvatus - 10 vinkkiä

 


Peruna kuuluu hyötytarhan satoisimpiin ja energiapitoisimpiin kasveihin. Sen helppous antaa suuren onnistumisen tunteen aloittelevallekin hyötytarhurille, kun ihanalta maistuvat varhaisperunat kannetaan kypsinä juhannuspöytään. Satoisan kesän jälkeen myös talvella poimitaan varastosta puhtaita puutarhan kultakimpaleita ja helakan punaisia myöhäisiä lajikkeita. 

Kasvatat sitten perunasi ruukussa, ämpärissä, kasvilavassa tai avomaalla,
tässä 10 vinkkiä perunankasvatukseen.




  1. Aikaista kasvua idättämällä perunat valoisassa ja viileässä paikassa, jolloin iduista tulee tanakat ja vihreät. Huoneenlämmössä idätys kestää pari viikkoa ja viileämmässä pidempään. Ajoita idätys sen mukaan kuinka näet kevään etenevän. Jos rakennat keväällä uuden kasvilavan, jossa on heti lämmintä uutta lantaa ja multaa, niin luonnollisesti voit istuttaa siihen aikaisemmin harson alle kuin vasta kohmeestaan kevääseen heräilevälle avomaalle.

  2. Tutustu perunoiden laajaan lajikevalikoimaan, jotta löydät omat suosikkisi. Valitse erilaisia lajikkeita varhaisperunoista talvisäilytettäviin myöhäisperunoihin, jolloin varmistat oman perunan satokauden aina juhannuksesta pitkälle syksyyn. Hyviä varhaisperunoita ovat esimerkiksi ’Solist’, ’Siikli’ ja ’Timo’. Oma suosikkini myöhäisistä lajikkeista ovat punakuorinen ’Mozart’ ja erittäin satoisa läpeensä punainen ’Mulberry Beauty’.





  3. Istuta muutamia varhaisperunoita suuriin ruukkuihin heri kun kasvihuoneessa lämpötila sen sallii. Huhtikuussa ruukkuun istutetut, jo hyvin idätetyt perunat ehtivät tuottaa satoa juhannukseksi. Istuta ruukku-/ämpäriperunat ruukussa syvyydeltään noin puoleen väliin, jolloin multaaminen käy kätevästi kevään mittaan kun varret kasvavat. Suojaa ruukku tarvittaessa pakkaspeitteelä tai -harsolla alkuvaiheessa ja huolehdi että varret eivät pääse paleltumaan.

  4. Huolehdi aina perunan tasaisesta kastelusta, joka on tärkeää etenkin mukuloiden muodostumisvaiheessa. Ehkäiset sillä perunarupea ja takaat samalla runsaan sadon. Liian äkillinen runsas kastelu kuivuuden jälkeen voi johtaa mukuloiden halkeamiseen. Toisaalta, liian kuuman kosteat olot voivat puolestaan altistaa perunarutolle. Perunaruton tunnistat tummista laikuista lehdissä. Leikkaa ruton vioittamat varret pois ja hävittä polttamalla.

  5. Multaamisella varmistat että pinnan lähellä kasvavat perunat eivät pääse vihertymään. Vihreä peruna on syömäkelvoton, siihen muodostuneen glykoalkaloidin vuoksi. Multaamisen lisäksi perunoiden juurelle kanattaa levittää esimerkiksi ruohosilppua katteeksi, jolloin peruna saa siitä typpilannoitusta ja ennen kaikkea kosteus pysyy hyvin maassa. Runsaimman ja terveimmän sadon olen saanut matalahkossa kohopenkissä, lämpimällä kasvupaikalla ruohosilppukatteen alla. Kerää ruohosilppu ruohonleikkurin kerääjällä ja levitä sitä kuohkea reilun 5cm kerros. Kastele vesisuihkulla koko penkki huolella.

  6. Pihistämällä pidempi satokausi! Kun perunamaan tai -lavan kasvualusta on pehmeän kuohkeaa, on sinne helppo sujauttaa käsi ja kesän mittaan varovasti pihistää perunoita päivällistarpeen mukaan sieltä täältä. Jos nostaa esimerkiksi varhaisperunan varsineen, menettää paljon pieniä, vielä lähes herneen kokoisia alkuja, joista ehtisi kehittyä kesän mittaan vielä kilokaupalla satoa. Juhannuksen ruukkuperunat olen joskus vielä uudelleenistuttanut ja saanut heinä-elokuussa vielä suuremman sadon kuin keskikesällä.




  7. Suurta satoa voi saada vaivattomasti pieneltäkin alalta. Jos tähtäät korkeaan kilomäärään, hyödynnä lavavijelyä ja jopa suuria muovisaaveja, joissa pohjalle poratut reiät. Yhdestä suuresta saavista voi saada kaksi kertaa suuremman sadon kuin avomaalta ja hoito on myös vaivattomampaa. Astiassa kosteus myös pysyy hieman paremmin kuin laakealla avomaalla.

  8. Älä levitä tuhkaa tai liikaa kalkkia perunamaalle, otollinen pH-arvo on lievästi hapan, noin 6 paikkeilla. Liian emäksisessä maassa perunaruven riski kasvaa.

  9. Talvisäilytettävät perunat tarvitsevat vahvat kuoret. Kun perunoiden varret alkavat näyttää lakastumisen merkkejä, leikkaa ne pois ja anna perunoiden olla maassa 1-2 viikkoa ennen nostamista.

  10. Anna perunoiden kuivua pimeässä ja viileähkössä paikassa noston jälkeen ennen varastointia. Lopullinen, otollinen talvisäilytyslämpö on noin +4 astetta.



SHARE:

keskiviikko 17. helmikuuta 2021

Tomaatin kasvatus - 10 vinkkiä

 

Marjatomaatti (Solanum pimpinellifolium)

Tomaatti on satoisa kesäherkku aloittelevallekin hyötytarhurille. Valmiita taimia saa ostettua helposti taimistoilta, mutta ei siemenkasvatuskaan hankalaa ole - etenkin jos on kasvihuone tai lämmin lasiveranta tai parveke. Ennen kuin innostuin hyötykasveista, ihmettelin kuinka fanaattisesti jotkut hyötytarhurointiin hurahtaneet hamstrasivat erilaisten tomaattien siemeniä. Enää en ihmettele.

Muutaman hyvän onnistumiskokemuksen jälkeen tomaatti-innostus pääsi toden teolla iskemään. Ymmärsin vihdoin sen, miltä maistuu kuumana kesäpäivänä kasvihuoneesta lämpimänä poimittu tomaatti. Kuin sulaa sokeria uhkuva punainen herkkupallero räjäytti makunystyrät, eivät kauppojen puoliraaakoina poimitut kirsikkatomaatit enää maistuneet miltään.


Sopivan lämpimänä kesänä asteittain kypsyvää tomaattisatoa
saa kerätä päivittäin kulhokaupalla.

Tässä 10 vinkkiä aloittelevalle tomaatinkasvattajalle.
Onnistu ja innostu!

  1. Valitse sopiva lajike. Aloita kompakteilla helpoilla lajikkeilla joita ei tarvitse tukea, leikata eikä tarvitse poistaa varkaita. Sellaisia ovat esimerkiksi pensas-, ruukku-, amppeli- ja parveketomaatit, jotka vievät kompaktin kokonsa vuoksi vain vähän tilaa, mutta tuottavat silti suurta ja maukasta satoa. Vaikka olen itsekin kokeillut erilaisia lajikkeita aina jättimäisen kokoisiin pihvitomaatteihin, iloitsen silti aina eniten näiden pienten taimien kasvuvoimasta ja sadon runsaudesta. 

  2. Taimikasvatuksen ajoitus. Älä aloita taimikasvatusta liian aikaisin. Olen oppinut kantapään kautta että jos asuessani IV-vyöhykkeellä kylvän tomaatit maaliskuun alussa kotini ikkunalaudalle - jopa kasvivalojen alle - voivat taimet venähtää hankalan pitkiksi, etenkin jos kevään tulo viivästyy. Nuorta tainta on matalana helpompi karaista kevätilmassa ja kasvihuoneessa, jolloin se vahvistuu ihan silmissä. Sen sijaan hennoiksi venähtäneet, kuukausikaupalla rakkaudella hoivatut hontelot, ottavat oman aikansa totutellessaan uusin kasvuolosuhteisiin kasvihuoneessa touko-kesäkuussa.



    ’Minibel’ -tomaatin tanakat pikkutaimet koulittavana suurempiin ruukkuihin.


  3. Kylvä siemenet kevyeen taimimultaan ja kouli kun ensimmäinen lehtipari sirkkalehtien jälkeen on näkyvissä. Käsittele koulittavia taimia aina pitämällä kiinni lehdestä, ei varresta. Lehden vaurioituminen ei haittaa niin paljon kuin varren katkeaminen.

  4. Karaise tomaatintaimia keväällä sopivan lämpimänä päivänä. Älä aseta nuoria taimia ulkoilemaan liian paahteiseen tai tuuliseen paikkaan, mieluummin hieman suojaisaan puolivarjoon. Istuta kasvihuoneeseen tai ulos vasta kun yölämpötilatkin ovat +10C asteen tienoilla.

  5. Aloita mieto lannoitus. Kun istutat esikasvatetut taimet suurempiin ruukkuihin, sujauta ruukun ulkoreunoille kourallinen kanankakkarakeita, jotka hiljalleen liukenevat kasteluveden mukana juurille. Typpilannoitus on tärkeää kasvun alkuvaiheessa. Kukkien muodostumista edistää esimerkiksi raunioyrttikäyte, jota voi antaa tomaateille koko kasvukauden ajan ainakin kerran viikossa. Jos tomaatin latva alkaa mennä sykeröksi, vähennä lannoitusta.




  6. Ravistele värisyttäen kukkivia tomaatteja päivittäin hennosti, jotta kukat pölyttyvät. 

  7. Kun tomaatin raakileet alkavat muodostua, poista kasvista alimpia lehtiä, jolloin kasvusto pysyy ilmavana ja energia suuntautuu itse tomaattien kypsyttämiseen. Lehtien poisto on erityisen tärkeää korkeampien lajikkeiden kohdalla, mutta toki myös amppeli- ja ruukkutomaatit voivat kasvaa todella tiheänä ryppäänä, joka kaipaa saksimista.





  8. Huolehdi että kastelu on aina tasaista. Mikäli tomaatti pääsee kuivahtamaan ja sen jälkeen sitä kastelee liian runsaasti, tomaatit voivat haljeta.

  9. Istuta kasvihuoneessa tomaattien juurelle tai lähettyville samettikukkia, jotka torjuvat ansarijauhiaisia.

  10. Korjaa satoa sitä mukaa kun se kypsyy, silloin energiaa vapautuu muiden tomaattien kypsyttämiselle. Jos osa tomaateista on jäänyt vihreäksi syksyn tullen, kerää ne sisälle terttuina, pitäen mukana osan varresta. Tomaatit kypsyvät sisätiloissakin ja prosessia voi nopeuttaa asettamalla lähettyville omenan.



Vinkki! Tomaatin siemenillä on hyvä itävyys, joten kylvä rohkeasti vaikka aikaisemmin ostetut siemenet olisivat jo menneet vanhaksi. Kerää myös talteen omia tomaatinsiemeniä kypsistä tomaateista.

SHARE:

10 kukkaa kasvimaalle

Kääpiösamettikukka


Ei hyötytarhaa ilman kukkia! Kukat tarjoavat paitsi silmänruokaa, monella niistä on tärkeä tehtävä suhteessa hyönteisiin. Kukka voi toimia houkuttimena tai harhauttajana. Ei sovi myöskään unohtaa kukkien luomaa esteettistä puolta. 

Hyötytarhurin TOP 10 kukat kasvimaalle ja lavatarhaan



1. Samettikukka

Voimakkaan yrttiselle tuoksuvat samettikukat torjuvat maassa olevia tuholaisia kuten ankeroisia ja siksi niitä kannattaakin istuttaa etenkin avomaalle lähestulkoon kaikkien satokasvien kaveriksi. Samettikukkalajikkeissa on varaa mistä valita. Värit ovat tosin aina oranssin, punaisen ja keltaisen sävyissä, mutta kasvien muodoilla voi leikkiä. Siinä missä perinteiset samettikukat ovat hieman kompaktin "pönöttäviä", ovat kääpiösamettikukat keltaisia ja oransseja ilmavia kukkapilviä kasvimaan laidoilla.


Kehäkukka

2. Kehäkukka

Ei ole sattumaa miksi kasvimaalla näkee aina kasvatettavan kehäkukkia. Tämän monipuolisen kesäkukan juuristo karkottaa haitallisia sukkulamatoja, houkuttelee paikalle pölyttäjiä, on upea leikkokukka ja sen terälehtiä käytetään usein osana luonnonmukaisia ihonhoitotuotteita. Terälehtiä voi myös syödä salaateissa ja leivonnaisissa, sitä ei tosin suositella raskaana oleville. Kehäkukka tuottaa suuren siemensadon, joten sitä kerran kylvettyäsi, olet vasrmasti omavarainen siementen suhteen vuosiksi eteenpäin. Samettikukka on edullinen hankkia ja helppo myös esikasvattaa itse siemenestä.


Auringonkukan ei tarvitse olla aina perinteinen keltainen. Sävyjä löytyy vaaleankeltaisesta lähes mustanpunaiseen. Kuvassa matalakasvuinen leikkokukaksi hyvin soveltuna ’Ms Mars’.


3. Auringonkukka

Auringonkukka on hyötytarhan kuningas ja oiva pörriäiskasvi. Oli lajike sitten jättimäinen metrien korkeuteen kohoava komistus tai matalampi kääpiölajike, ansaitsee se paikkansa hyötytarhassa. Auringonkukka ilahduttaa loppukesällä kodin leikkokimpuissa, mutta siitä on myös muuta hyötyä. Auringonkukan juuret muokkaavat hyvin kasvualustaa ja silputtaessa koko kasvin syksyllä, se toimii viherlannoituskasvina. Mikäli auringonkukat ehtivät kypsyttää syksyllä siemenet, tarjoavat ne ruokaa pihan linnuille.



4. Koristekrassi

Köynnös- ja pensaskrassit leiskuvat usein oranssin sävyissä, mutta väritietoinen voi valita tarkasti suosikkinsa lohenpunaisesta, tumman viininpunaisesta ja keltasen eri sävyistä. ’Milkmaid’ -lajikkeella kukat ovat vaaleat, lähes karmanvalkoiset ja lohenpunaisella ’Alaska Salmon Orange’ -lajikkeella on puolestaan lehdissä kaunis valkotäplikäs väritys. Krassin kukat ovat syötäviä koristeita salaateissa. Siemeniä voi säilöä kapristen tapaan etikkaliemeen ja krassin lehtiä voi myös syödä monella eri tavalla. Niitä voi käyttää salaatissa, surauttaa pestoksi ja suurista lehdistä voi valmistaa erilaisia täytettyjä kääryleitä, kaali- tai viininlehtikääryleiden tapaan. Varjossa tai puolivarjossa kasvaessaan krassi kasvattaa suuret lehdet ja aurinkoisella paikalla puolestaan enemmän kukkia. Krassi suojaa muita hyötytarhan kasveja etanoilta.


5. Kurkkuyrtti

Helppo, suorakylvettävä kurkulta maistuva sinikukkainen kurkkuyrtti eli rohtopurasruoho (Borago officinalis) sopii maltillisesti käytettynä salaatteihin ja toimii hyvänä pörriäis- ja perhoskasvina puutarhassa.


Sikuri


6. Sikuri

Upeat vaaleanliilat kukat tekevät sikurista hempeän kauniin koristekasvin, joka kukkii pitkään loppukesällä. Hyödyllinen kasvin osa kasvaa puolestaan maan alla. Sikurin juuria on käytetty muinoin kahvin korvikkeena. Paksu juuri myös muokkaa hyvin maata kasvaessaan.


Mäkimeirami (Origanum vulgare)


7. Mäkimeirami

Monivuotinen ja reippaasti leviävä mäkimeirami eli oregano takaa pizzamausteet tuleviksi vuosiksi ja sen upeat vaaleanliilat kukat hurmaavat niin hyötytarhurin kuin perhodet ja pörriäisetkin. Helppo ja vaivaton kasvi menestyy lähes missä vain. Ainoana miinuksena monet pitävät sen reipasta leviämistä, mutta sitä voi hillitä leikkaamalla kukinnot pois, ennen kuin se ehtii siementää kaikkialle.


Ruiskaunokki


8. Ruiskaunokki

Ruiskaunokki on tuttu ja helppo näky kaikissa upeissa väreissään aina sinisestä tummaan liilaan, pinkkin ja valkoiseen. Ihana kukka koristeeksi kesäpöydän antimiin.


9. Yrtti-iiso

Yrtti-iisot eli anisiisot (Agastache foeniculum) ovat näyttävästi kukkivia yrttejä hyötytarhaan. Niiden aniksenmakuisia lehtiä ja kukkia voi käyttää tuoreena tai kuivattaa talven varalle teeainekseksi. Upean liilat tai valkoiset kukat houkuttelevat perhosia ja pörriäisiä puutarhaan. Kukkii heinä-elokuussa aurinkoisella paikalla. Istuta kuohkeaan ja läpäisevään maahan tai lavaan varmistaaksesi talvenkeston. Kasvi on tosin arka ja epävarma talvehtija, joten sitä kannattaa käyttää hyödyksi heti ensimmäisenä kasvuvuotena.


Orvokki on syötävä kukka ja sopii siten koristeeksi kesäruokiin.


10. Orvokki

Kuka voisi vastustaa orvokin suloisuutta heti kevään alkajaisiksi? Orvokki kestää hyvin alkukevään viileydenkin ja kukkii ahkerasti koko kesän kun jaksaa nyppiä kuihtuneet kukat pois. Hyötytarhaa ajatellen orvokki on yksi kauneimista turvallisesti syötävistä kukista, joita voit käyttää niin salaattien kuin jälkiruokien koristeena.

Huomioithan että kaikilla kasveilla, kukilla ja yrteillä voi syötynä olla erilaisia terveysvaikutuksia. Varmista aina ennen nauttimista, että et ole allerginen ja että mahdolliset vaikutukset eivät haittaa nykyistä terveydentilaasi, raskautta tai käyttämääsi lääkitystä.




Kesäkimpussa kehäkukkia, tsinnioita, kosmoskukkia ja tilliä.


SHARE:

tiistai 16. helmikuuta 2021

Tillin kasvatus - aromia kesäpöytään ja säilöntään




Tilli on monen suosikki yksivuotisista yrteistä/maustekasveista, eikä ihme! Hienonnettu tilli antaa upean omaleimaisen maun uusiin perunoihin, kesäsalaatteihin, kastikkeisiin sekä syksyisiin säilykkeisiin ja rapukestien antimiin. Tilliä voi pakastaa tuoreena talven varalle tai kuivattaa nipuissa. Etenkin kukintoja käytetään maustekurkuissa, mutta itse sorrun napsimaan niitä myös loppukesän kukkakimppuihin vihreyttä tuomaan. Ihana tillin aromi leviää kukkakimpustakin kesäisten puutarhakestien juhlapöytään.


Tillin runsasta kukintaa elokuussa. Tilli on hyvä kumppani perunalle paitsi lautasella, myös kasvimaalla.
Rinnalla kasvaakin ’Mulberry Beauty’ -perunoita.

Tillin siemenet kylvetään toukokuussa ravinteikkaaseen, kuohkeaan multaan, lavaan tai avomaalle. Jos kevät on aikaisessa, olen kylvänyt tilliä muovisella minikasvihuoneella katettuun lavaan jo huhtikuussa ja saanut poimia nuoria utuisen pehmeitä lehtiä jo ensimmäisiin kesäsalaatteihin toukokuussa. Katettu lava pidättää hyvin kosteutta. Kasvaakseen rehevästi, tilli vaatii kesän mittaan kastelua sekä aurinkoa. Liian kuivassa paahteessa lehdet kellastuvat.



Kruunutilli kehittää suuren, komean kukinnon ja sopii siten hyvin säilöntään. Lehtitilli (esim. lajike ’Bouquet’) soveltuu hyvin tuorekäyttöön ja se puhkeaa kukkaan vasta myöhemmin. Kompaktin kokoinen ’Fernleaf’ -lajike sopii hyvin ruukkukasvatukseen. 

Kannattaa kylvää pariakin eri lajiketta ja hieman eri aikoihin kesän mittaan. Joskus on päässyt käymään niin, että tillit ovat jo kukkineet, kun vasta odotellaan avomaankurkkusatoa säilöntään. Tillin siemeniä voi myös käyttää ruokien, leipien ja säilykkeiden maustamiseen.

Tillilajikkeita muun muassa: ’Superdukat’, ’Como’, ’Gold Crown’

SHARE:

maanantai 15. helmikuuta 2021

Herneiden kasvatus

 

Kesän herneherkkuja: violettipalkoinen ’Shiraz’ ja ihanan makea ’Kelvedon Wonder’.
Kuivata ja ota talteen lempilajikkeista muutama palollinen seuraavaksi kevääksi.


En tiedä mitään ihanampaa kuin makeiden, täydellisen vihreiden herneiden popsiminen suoraan paloistaan keskikesän helteillä. Herne on helppo kasvatettava ja palkitsee aloittelevankin tarhurin. Kuinka sitten valita juuri oikea lajike siemenkauppojen laajasta valikoimasta? Mieti ensin kuinka haluat herneet nauttia. 

Mikäli rakastat palkojen mehevää kuorta yhtä paljon kuin itse herneitä, valitse silloin taittoydinherne. Niihin kasvaa paksut, mehevät, kalvottomat kuoret sekä tietysti makoisat herneet. Yleisiä lajikkeita muun muassa: ’Delikett’, ’Sugar Snap’, ’Jessy’ ja ’Sugar Lord’.

Silpoydinherneillä on kalvolliset palot ja siten niistä käytetään pelkät suuret herneet. Lajikkeita esimerkiksi ’Kelvedon Wonder’, ’Delikett’, ’Early Onward’ ja ’Meteor’.



Erikoisuuksia kaipaavalle violettipalkoiset herneet ovat hauska ja näyttävä lisä hyötytarhaan. Lajikkeita ovat esimerkiksi ’Shiraz’ ja ’Blauwschokker’. Niiden toinen kauneusarvo piilee kukissa, jotka hurmaavat kauniin anilliininpunaisen ja vaaleanliilan sävyissä. 

Kauniin punaviolettikukkainen vihreäpalkoinen sokeriherne on vanha lajike ’Gigante Svizzero’ jota myydään myös ’Grijze Roodbloeiende’ -nimellä.

Hernelajikkeita on saatavilla valtava määrä, joten kannattaa käydä niiden ominaisuuksia läpi ja kasvattaa niin kesällä tuoreena syötäviä lajikkeita kuin talvivarastoon ja pakkaseen säilöttäviä herkkuja.

"Nopeuttaaksesi itämistä, voit liottaa kuivia herneitä vedessä yön yli, 
tai edes muutaman tunnin ennen kylvöä."


Peittele  herneet parin sentin multakerroksella. Huomioi kunkin lajikkeen kasvukorkeus, sillä useimmat herneet tarvitsevat tukea kiipeilläkseen. Erilaiset haaroittuneet mutta tukevat oksat ovat kätevää kierrätystä, mutta tueksi käy hyvin myös kanaverkko tai raudoitusverkko. Keväällä voi myös itse punoa pajuista, pihlajanvesoista tai kanukkapensaan oksista omia köynnöstukia, -ristikoita ja obeliskeja. 


Kylvä herneet aurinkoiselle paikalle jotta ne kukkivat runsaasti. Toki herne menestyy myös varjoisammillakin paikoilla. Houkuttele paikalle pölyttäjiä hernesadon varmistamiseksi istuttamalla herneiden lähelle myös kukkia kuten vaikka hyötytarhassa tuttuja kesäkukkia ja samettikukkia.



Vinkki: hernernversot ovat herkullista varhaissatoa kasvatettavaksi kodin ikkunalla tai kasvihuoneessa. Niiden raikas, herneen maku on ihana lisä salaattin joukossa. Versotukseen olen käyttänyt ruokakaupan hernesoppaherneitä, sillä ne ovat edullisempia ja suuresta pussista tulee paljon kylvettävää. Käytä mahdollisimman uusia herneitä, sillä vanhojen herneiden itävyys kärsii.

SHARE:

Kesäkurpitsan kasvatus


Kesäkurpitsa on yksi satoisimmista ja helpoimmista puutarhan hyötykasveista, joka sopii ruokaan kuin ruokaan. Kesäkurpitsalajikkeita on väritykseltään vihreitä, keltaisia ja raidallisia, muodoiltaan pitkulaisia ja pyöreitä. Hauskoja UFO:n mallisia lajikkeita ovat esimerkiksi vihreät ’Kermit’ ja ’Patty Green Tint’ sekä keltainen ’Yellow Scallop’ ja lähes valkoinen ’Custard White’. On olemassa kompaktisti suuressa ruukussa menestyviä "patiolajikkeita" ja toisaalta myös hieman köynnöstäviä lajikkeita. Valikoimaan kannattaa tutustua huolella ja valita se juuri omaan silmään ja kasvupaikkaan sopiva lajike. 

"Kesäkurpitsalle hyviä kumppanuuskasveja ovat palkokasvit
kuten pavut ja herneet, maissi, sipuli, salaatti ja pinaatti.
Kylvä lähelle myös kukkia, jotka houkuttelevat pölyttäjät paikalle."


Esikasvata arka kurpitsantaimi lyhyesti toukokuussa ja istuta kasvupaikalleen kesäkuussa kun hallanvaara on ohi. Voit suojata nuoren taimen aluksi kasvuharsolla - ainakin öiden ajaksi. Kurpitsat kaipaavat runsasravinteisen ja lämpimän kasvupaikan sekä tasaista kastelua, jotta mehevät kurpitsat jaksavat kasvaa. 

Taimien väliin voi kaivaa kesällä pienet kuopat, johon upottaa lisäravinteeksi pienen kourallisen kanankakkarakeita, joka varmistaa ravinnesyöpän typen saannin myös loppukesäksi. Taimien alustan voi kattaa kesän aikana usemmankin kerran tuoreella ruohosilpulla kastelun yhteydessä. Ruohosilppu luovuttaa typpeä, estää kosteuden haihtumisen ja torjuu rikkaruohoja. Olkikate auttaisi huomattavasti pitämään kurpitsat puhtaina ja irti maasta. Kosteana kesänä ne voivat nopeasti mädäntyä, koskiessaan märkään multaan. Kastele kurpitsojen taimet mieluiten aina suoraan juurelle, jotta lehdet, kukat ja sato pysyvät kuivana.

Yksikin taimi tuottaa runsaasti helppoa satoa koko kesän ajan.


Koska runsas typpilannoitus kasvattaa myös lehtiä valtavan kokoisiksi, onkin hyödyllistä poistaa kesän mittaan alimpia suuria lehtiä. Silloin kaikki energia menee suoraan kurpitsojen kasvuun ja uusille kukille. Kurpitsojen kasvu on jo yhdessä vuorokaudessa huomattavan vauhdikasta muutaman lehden poiston jälkeen. 

Aurinkoinen kasvupaikka on tärkeä kurpitsoille, jotta hede- ja emikukat avautuvat hyvin. Hedekukan tunnistat suorasta varresta ja kurpitsan tuottavan emikukan tunnistat sen hieman pulleasta tyvestä, jossa näkyy jo aivan kuin pieni kurpitsan alku. Joskus kesällä voi ihmetellä, että kurpitsa kasvaa aluksi hyvin, mutta yllättäen alkaa mädäntyä ja tippuukin pois aivan pienenä. Silloin tietää että pölytys ei ole onnistunut. Kannattaakin itse käydä välillä tupsuttelemasa kukkia varmistaaksesi runsaan sadon. Partenokarppinen lajike kuten ’Partenon’ F1 ei tarvitse pölyttäjien apua, vaan muodostaa pelkkiä emikukkia ja sopii siten myös kasvihuoneeseen. 

Korjaa kesäkurpitsat napakoina ja nuorina jos satoa on runsaasti poimittavana - ja sitähän yleensä on! 


Varaa kesäkurpitsalle ravinteikas ja lämmin kasvupaikka.
Istuta taimet toistensa välittömään läheisyyteen, jolloin pölytys varmistuu.


Vinkki! Oma suosikkiherkkuni on kesällä paistaa rautapannulla tuoretta sipulia ja kesäkurpitsaa, maustaa ne hennosti suolalla, ripauksella sokeria/hunajaa sekä mustapippurilla ja nautiskella uusien perunoiden, tillin ja ja salaatin kera. Yksinkertaista, mutta niin ihanaa puhdasta kesäruokaa!

SHARE:
Blogger Template by pipdig