Avomaankurkku on helppo ja raikas kasvitarhan kesäherkku. Maata pitkin rönsyilevästi mateleva tai säleikköön ohjattava ulkona kasvatettava kurkku, on loppukesän säilöntäherkku. Mikään ei voita omatekoisia herkkukurkkuja, joihin saa laittaa juuri niin paljon mausteita kuin haluaa. Puutarhan runsaat tillikukinnot ja puhtaat mustaherukanlehdet luovuttavat ihanat arominsa etikkakurkkujen liemeen. Halutessaan purkkiin voi sujauttaa myös valkosipulia. Kovakuorinen avomaankurkku on myös kuorittuna ja viipaloituna ihana vanhanajan "hölskytyskurkku", juuri kuten äitikin sen aina teki, eli tillillä, suolalla, sokerilla ja etikalla maustettuna - kahden syvän lautasen välissä hölskytettynä.
Viljelykierrossa kurkku istutetaan ravinteita vaativien kasvien lohkoon kuten maissi ja kurpitsat, eli ensimmäiseksi parannettuun maahan tai heti typensitojakasvien eli palokasvien jälkeen. Avomaankurkku on myös hyvä kumppanuuskasvi esimerkiksi pavuille ja kaaleille.
Avomaankurkku vaatii lyhyehkön 3-4 viikon esikasvatuksen esimerkiksi kasvihuoneessa tai lämpölavassa. Kasvupaikan tulisi olla suojaisa ja lämmin. Kastele myös mieluiten lämpimähköllä vedellä, kuten sadevedellä. Aikaisin keväällä herkät nuoret taimet kannattaa suojata harsolla tai kasvutunnelilla kasvupaikallaan. Koska kurkku on rehevä ja satoisa kasvi, saa kasvualusta olla runsasravinteinen ja tasaisesti kosteutta pidättävä. Taimet voi ympäröidä mustalla muovilla, joka sitoo lämpöä auringosta maahan.
Mikään ei ole pahempaa kuin kuivassa kasvanut kurkku, jonka kitkerä maku on todella kamala. Kurkuissa kitkeryys tuntuu eniten kurkun päätypaloissa, joten jos maistat kurkkua ja se on karvas, maista myös keskeltä. Säilönnässä karvaus hahihtuu, mutta tuorekäyttöön ei kuivan kesän kurkku kelpaa. Huolehdi siis tasaisesta kastelusta ja kerää satoa tasaiseen tahtiin. Pitkät rönsyt tuottavat jatkuvasti uusia kukkia ja kurkkuja. Maassa kurkut voivat olla hieman multaisia mikäli et käytä alla katetta, joten hyvä idea on myös johdattaa avomaankurkun rönsyt loivaan kehikkoon tai sitoa suoraan säleikköön. Silloin kurkut voi poimia suoraan puhtaina varresta.
Kasvihuonekurkuista on usein jalostettu pois karvasaineet ja ne ovat itsepölytteisiä eli partenokarppisia, mutta näin ei aina ole kaikkien avomaankurkkujen laita. Jos haluaa avomaankurkkujensa kanssa huolettomampaa onnistumista, kannattaa lajikevalintoihin tutustua tarkkaan.
Karvasaineettomia lajikkeita muun muassa:
‘Profi F1‘
‘Moneta‘
‘Conny‘
‘Diamant F1‘
Partenokarppisia lajikkeita:
‘Conny F1‘
‘Profi‘ (luomu)
Erikoisia avomaankurkkuja:
‘Lemon Apple‘ (keltainen, meloninmakuinen)
‘Arboga Vit‘ (keltainen)
‘Crystal Apple‘ (pyöreä ja keltainen)
‘White Wonder‘ (valkoinen avomaankurkku)
‘Gele Tros‘ (luomu, keltainen kurkku)