lauantai 1. heinäkuuta 2023

Potager - kesä keittiöpuutarhassa


 

Olen ollut nyt vuosikaudet lavatarhan perustamisen jälkeen suuri laatikkoviljelyn kannattaja. Satokasvit pysyvät hyvin järjestyksessä, yhdessä potageriin sopivien kukkien ja maustekasvien kanssa. Lavatarhan voi perustaa kallioisellekin pihalle, jossa muutoin ei olisi syvää multamaata. Lavoja on helppo kitkeä ja muutenkin pidän ylipäätään siitä, että lavat voi sommitella ja rakentaa juuri omanlaiseksi kokonaisuudeksi. 

Keväällä on aina yhtä ihanaa lähteä luonnostelemaan paperille tulevan kasvukauden viljelysuunnitelmaa, kun osioi kaikki lavat lohkoihin. Silloin on myös helppo toteuttaa vuoroviljelyä ja kylvää rinnakkain sopivia kumppanuuskasveja. Esimerkiksi sipulilavasta saa samalla myös porkkanasatoa kun kylvää rivivälit täyteen porkkanaa. Tiheä viljely hyvässä kasvualustassa antaa mukavasti satoa.  Halusin jakaa tässä postauksessa muutamia tunnelmia potageristani näin heinäkuun alkajaisiksi.


Minttu on yksi maustekasveista, joka leviää holtittomasti juuriversojensa avulla. Runsaasti leviävät kasvit kannattaakin suosiolla istuttaa aivan erikseen omiin pienempiin lavoihin, joissa ne saavat vapaasti kasvaa. Minulla kasvaa suklaaminttua (Mentha) "Chocolade" muotolavatarhan kulmassa ja pari vuotta se pysyi melko hyvin paikallaan, mutta tänä keväänä versoja alkoi putkahdella pintaan parin metrin päästä. Tässä lavassa on tosin ollut välillä etanaongelmaa, joten minttu on toiminut siinä torjuntakasvina. Juuri tuholaistorjuntaa ajatellen erilaisia tuoksuvia yrttejä kannattaakin istuttaa muiden satokasvien lomaan. Nämä mintut kyllä muuttavat ensi keväänä potagerin keskilavaan. Siitä tulee koko lavatarhan suklaaminttusydän: vihreä, tuoksuva ja loppukesällä kauniisti liilana kukkiva pörriäismagneetti.

Mäkimeirami eli oregano kasvaa kompaktiksi taimeksi, joka kukkii kauniisti elokuussa, vetäen puoleensa pörriäisiä ja perhosia. Toki jos mäkimeirami pääsee siementämään vapaasti, niitäkin taimia on taatusti pian lava täynnä. Maa-artisokka on myös sellainen kasvi, joka kannattaa pitää ihan omassa lavassa, sillä vaikka kuinka huolella luulee kaivaneensa kaikki ylös, joku pieni mukula sinne väkisinkin jää.


Peruna on minulle omavaraisemman ruoantuotannon kannalta tärkein satokasvi sipulin ohella. Lavaviljelyn avulla olen saanut parempaa ja laadukkaampaa satoa kuin avomaalla. Jos perunaa joutuu kuivana kesänä jonkin verran kastelemaan, mieluiten sade- tai järvivedellä, kosteus pysyy lavoissa paremmin kuin avomaalla. Perunan lehdet myös varjostavat juurialuetta niin että kosteus säilyy lavassa kauemmin. Toisin on avomaalla, jos harjumaiseksi mullattuja kasvustoja lähtee kastelemaan, valuu vesi helposti ihan muualle kuin itse perunan mukuloiden saataville. Kuivuus on yksi perunaruven aiheuttajista ja lavoista on aina saanut kauniin puhtaita perunoita. 

Sadon nostaminekin on paljon vaivattomampaa lavoista kuin pellolla kuokkiminen. Pitkään jatkuneen viileän kevään vuoksi perunoiden istutus jäi hieman normaalia myöhäisemmäksi kuin mihin olen tottunut, joten pääsin vasta eilen perheen kanssa maistelemaan ensimmäisiä pinnalta pihistettyjä uusia perunoita omasta puutarhasta, mutta oli se odottamisen arvoista. Niin ihanalta ne maistuivat! 


Tarhamaltsaa (Atriplex hortensis) ei toista kertaa tarvitse puutarhaansa kylvää, kun sitä on kerran kasvattanut. Syksyllä se tekee paljon siemeniä ja ne kannattaakin suosiolla poistaa ajoissa, mikäli ei halua että kaikki lavat täyttyvät itsekylväytyneillä taimilla. Olen kasvattanut punalehtistä ’Ruby Red’ -lajiketta. Tähän sen annoin vapaasti siementää ja keväällä lavan pääty olikin täynnä tukevia taimia. Tarhamaltsa on kyllä niin koristeellinen ja helppo kasvi, että se jää pysyväksi osaksi hyötytarhaa. Nuoria lehtiä ja versoja voi syödä pieniä määriä salatissa sellaisenaan, muuten se kannattaa ryöpätä koska se sisältää jonkin verran oksaalihappoa.



Kuivan ja kuuman kesäkuun jälkeen muutamat sadepäivät ovat tehneet hyvää luonnolle ja puutarhan kasveille. Lisää sateita on toivottavasti tulossa ensi viikolla. Jos keväällä joidenkin satokasvien lannoitus jäi vähälle, näin heinäkuun alussa voi vielä antaa lisälannoitusta tarpeen mukaan. Esimerkiksi kaalit, kurpitsat, valkosipuli ja maissi ovat ravinnesyöppöjä. Kasvien juurelle voi myös levittää nurmisilppua katteeksi. Tomaatille ja kurkuille kannattaa antaa kaliumvoittoista kastelulannoitetta kerran viikossa tai silputa alle raunioyrttiä katteeksi.


Ryhmäsamettikukka ’Strawberry Blonde’ on hauska ja helppo lajike kasvattaa siemenestä. Kukat ovat nuppuvaiheessa tumman viininpunaiset, jonka jälkeen ne muuttuvat vaiheittain oranssin sävyistä lähes vaaleankeltaisiksi.


Viime vuonna kylvin potagerin viereiselle kuivalle niitylle harjaneilikoita pörriäis- ja perhoskasveiksi jatkamaan kukintaa keväisten lemmikkien jälkeen. Kaksivuotisena se saa nyt kylväytyä alueelle vapaasti. Kylvin kyllä taas keväällä ruukkuihin vähän lisää siemeniä esikasvamaan ja taimet pääsevät loppukesällä kasvupaikoilleen. 


Tässä vaiheessa kesää on ihana nauttia tuoreista salaateista, sipuleista ja yrteistä. Herneet alkavat juuri nyt kukkia, kesäkurpitsojen alut pullistuvat, pavut kiipeilevät kaariporteissa kohti korkeuksia ja kukkanuput alkavat pikkuhiljaa avautua daalioissa, kehäkukissa, kamomillassa ja punapellavassa. Kiinansterit ja kosmoskukat ilahdutavat todennäköisesti kukillaan vasta elokuussa. Vaikka hyötykasvit ovat lähellä sydäntä, niin ovat myös leikkokukat. Kesän paras hetki on se, kun saa päivän päätteeksi kerätä ruokatarpeiden ohella myös kimpullisen silmänruokaa keittiön pöydälle. 


Aurinkoisia, nautinnollisia ja sopivasti sateisia satopäiviä heinäkuulle!

- Hyötytarhuri

SHARE:
Blogger Template by pipdig