Mitä kylvää tammi-helmikuussa?

Mahtavaa! Siemenpusseja saa taas ryhtyä tutkimaan toden teolla ja pääsemme starttaamaan uuden kasvukauden pitkän esikasvatusajan vaativilla kasveilla. On tammi-helmikuun aikaisten kylvöjen aika!

Helmikuu lähestyy vauhdilla, mutta toki näin aikaisessa vaiheessa ei vielä hirveän monia kasveja kannata lähteä kylvämään, ellei sitten kotoa löydy todella hyvät olosuhteet taimikasvatukselle ja laadukkaat kasvivalot. Liian aikaisesta kylvöstä voi vaikkapa tomaatin kohdalla olla enemmän haittaa kuin hyötyä, jos taimet pääsevät liiaksi venymään kotioloissa. Toisaalta, tietyt hitaat kasvit oikeasti kaipaavat todella pitkän esikasvatusajan, jotkut myös kylmäkäsittelyä. Kannattaa aina lukea tarkkaan siemenpussien takana olevat kylvöohjeet.

Lämpömattokin voi olla tarpeen idätys- ja juurtumisvaiheessa. Pohjalta tuleva lämpö kun edistää tehokkaasti juurten kasvua ja taimista todellakin tulee tukevampia. Moni oikein vannoutunut esikasvattaja käyttää sisätiloissa myös ajoittain ihan pöytätuuletinta, hennosti puhaltamassa ilmaa taimiin, sillä värisevä liike matkii tuulenvirettä, mille kasvit lopulta ulkonakin altistuvat. Liike vahvistaa kasveja tanakoiksi taimiksi. Etenkin tomaatteja kannattaa ajoittain puhallella ja tärisytellä sitten myöhemmin keväällä jos ei tuuletinta satu löytymään.

Mitä kaikkea voi jo kylvää esikasvamaan tammi-helmikuun aikana?

Kuukausimansikka (Fragaria vesca var. Semperflorens) on ahomansikan kaltainen monivuotinen pikkumansikka, jolla on kompakti ja tiivis kasvutapa - eikä se tee rönsyjä. Kuukausimansikka sopiikin hyvin vaikka aurinkoisen kasvimaan tuuheaksi reunuskasviksi tuottamaan pientä naposteltavaa satoa aina kesästä pitkälle syksyyn asti, sillä se kukkii jatkuvasti. Vaaleamarjaiset lajikkeet eivät päädy lintujen syötäväksi.

Kardoni eli ruotiartisokka sekä latva-artisokka (Cynara cardunculus) ovat hidaskasvuisia ja ne voi kylvää aikaisintaan helmikuussa sisätiloihin, koulia ja istuttaa kasvihuonetotuttelun kautta ulos harson alle touko-kesäkuussa.

Kastanjasädekaisla eli maamanteli (Cyperus esculentus) on itselleni ihan uusi tuttavuus, vaikka se onkin kulttuuriperintökasvi kaukaisuudesta, jo 1200-luvulta. Ruohomainen kasvi muodostaa mullan alle makean pähkinämäisiä mukuloita, joita voi syödä sellaisenaan tai vaikka paahdettuna. Katselin niiden siemeniä jo viime vuonna ja olin aikeissa kasvattaa kokeeksi, mutta sitten jostain syystä unohdin. Jospa nyt muistaisin, vaikka hieman vannoin, että olen jo hankkinut kevääksi kaikki mahdolliset tarvittavat siemenet (kuuluisat viimeiset sanat ennen kaupoille lähtöä). Maamantelien siemenet voidaan vuorokauden liottamisen jälkeen kylvää helmi-huhtikuun välillä. Karaisun jälkeen taimet istutetaan lämpimälle paikalle tai kasvihuoneeseen. Maamanteli ei kestä pakkasta. Tästä tulisi kyllä jännittävä kokeilu! Mukuloista osan voi ilmeisesti myös talvettaa viileässä seuraavaan vuoteen.

Malabarinpinaatti (Basella alba) on todella hidas ja lähtee kunnolla reippaasti kasvamaan vasta kesällä ulos tai kasvihuoneeseen päästyään. Kasvin hyvä puoli kuitenkin esikasvattaessa on se, että ikkunalla se juurikaan lähde yllättäen venymään pitkäksi ja honteloksi. Malabarinpinaatin kasvatuksesta voit lukea oman artikkelin täältä.

Mukula- ja varsisellerit sekä munakoisot voi hylvää helmikuussa. 

Paprikoiden ja chilien kasvatus siemenestä on hyvä aloittaa ajoissa lisävalon alla, jotta taimet ovat tarpeeksi vahvoja ja alkavat kukkia touko-kesäkuussa, jolloin ne voi siirtää kasvihuoneeseen kesäksi. Chilin siemenet itävät paremmin valossa, joten älä peitä niitä mullalla. Kylvölautan päällä on kätevää ja tilaa säästävää idättää siemenet. Siitä, sekä chilien ja paprikoiden hoidosta ja kasvatuksesta löydät postauksen täältä.

Parsaa voi kasvattaa siemenestä ja se kylvetään helmi-huhtikuussa, mutta satoa saakin sitten odotella aika monta vuotta. Huomattavasti helpommalla pääsee hankkimalla myöhemmin keväällä valmiita parsan juurakoita. Ne ilmestyvät kauppoihin samoihin aikoihin siemenperunoiden kanssa. Itselläni ei ole kokemusta parsan siemenkylvöstä, mutta kokeilunhaluisille toki löytyy siemenkaupoista siemeniä. 

Purjo, jättisipulit ja munakoiso mainitaan yleensä myös helmikuussa kylvettävinä kasveina, itse olen kylvänyt purjoa vasta maaliskuussa ja se sopii ihan hyvin näin IV-vyöhykkeellä asuvalle. Kylvöajoissa kannattaakin ottaa aina huomioon, missä päin asuu. Suomi on pitkä maa ja kevät etenee aivan eri tahdissa etelässä kuin pohjoisemmassa. Monesti kaikkein tanakammat taimet saa hieman lyhyemmällä esikasvatuksella, sillä tasainen huoneenlämpö ei tee taimista yhtä vahvoja kuin kevätaurinko ja mahdollisuus karaista taimia vaikka kasvihuoneessa. Toki tunnetusti hitaat itäjät kannattaa kylvää ajoissa. 

Rosmariinin voi kylvää helmi-huhtikuun välillä. Kylvös laitetaan jääkaappiin kahdeksi viikoksi ja siirretään sen jälkeen huoneenlämpöön. Jatkokasvatus valoisassa, viileässä paikassa.

Orvokinsiemeniä voi kylvää helmikuussa.

Koristekasveja tammi-helmikuussa kylvettäväksi:

Ahkeraliisa
Heliotrooppi
Jättiverbeja
Keijunmekko
Kellokäynnös
Laventeli
Lobelia
Orvokki
Pelargoni 

Perennat ja puuvartiset kasvit 

Useimmat perennoista sekä puuvartisista kasveista kaipaavat kylmäkäsittelyä, joten ne kylvökset voi laittaa jääkaappiin, tai vielä helpommin viedä ruukut ulos saamaan luonnollisen kylmäkäsittelyn vaikkapa kasvihuoneessa, kylmälavassa tai kirkkaassa muovilaatikossa. Toki ne voi myös haudata hankeen, mutta silloin on aina riski että sekaan joutuu rikkakasvien siemeniä ja pikkutaimien tunnistaminen keväällä vaikeutuu. Linnut voivat myös käydä nokkimassa kylvöksiä, mikäli niitä ei suojaa verkolla.

Laventelia ja jättiverbenaa voi lisätä pistokkaista, mutta siemenestäkin niitä voi kylvää ja tammi-helmikuu on siihen oikea aika. Molemmat näistä ovat hitaita ja epätasaisia itämään, siksi aikainen kylvö. Itse en ole laventelia kasvattanut siemenestä, mutta jättiverbenaa joskus kyllä. 

Kylvä siemenet hiekalla tai perliitillä kevennettyyn ja valmiiksi kostutettuun taimimultaan, peitä kevyesti perliitillä, siirrä valoisaan paikkaan ja peitä muovilla, jotta kylvös ei kuivu, muista suihkutella ajoittain. Jos jättiverbenalla itämistä ei tapahdu kuukauden sisällä, siirrä kylvös viileään paikkaan tai jääkaappiin, jotta pieni kylmäkäsittely herättelee siemenet lepotilastaan. Laventeli tulisi laittaa heti suosiolla kylmään ainakin kuukaudeksi. Kouli varovasti pikkutaimet aina isompiin ruukkuihin. Istuta taimet ulos kesäkuussa hallanvaaran mentyä ohi.

Versotuksen aika! Herneenversot ovat omia suosikkejani helpoista talviajan idätettävistä syötävistä. Niitä ei edes pieni hämäryys haittaa, eivätkä ne kaipaa ikkunalaudalla lisävaloa. Tarkoitukseen käyvät ihan kaupan edulliset kuivatut soppaherneet. 

Edellisvuodesta jääneitä siemenpussien jämiä voi myös idättää miniversoiksi, kuten retiisiä, rukolaa, basilikaa, mangoldia, mizunaa ja vihanneskrassia. Itse en niitä juurikaan harrasta, sillä haluan siemenistäni täyden satohyödyn keväällä. Toki erikseen on myös myynnissä versotettavien siementen pakkauksia ja erilaisia sekoituksia jos haluaa kokeilla.

Joko siellä on ensimmäiset kylvöt tehty? Itselläni on vielä paprikalajike hakusessa. Jotain uutta ja maukasta täytyy kokeilla, joten siemenostoksille täytyy lähipävinä lähteä.