sunnuntai 7. huhtikuuta 2024

Huhtikuun kylvöt ja pihapuuhat - uusi kevät alkaa!



Huhtikuu on kuin lupaus tulevasta vihreydestä ja kukkaloistosta. Vaikka ulkona viima vielä vihmoo ja vuorotellen sataa vettä ja räntää, puutarhaharrastajalla on jo kiireinen aika edessään. Huhtikuussa on aika koulia taimia ja kylvää lisää siemeniä, jotka antavat ensimmäiset merkit tulevasta sadosta ja kukkien loistosta. Suomen sääolosuhteissa ja vaihtelevassa ilmastossa on hyvä ottaa huomioon, mitä siemeniä kannattaa kylvää sisätiloihin esikasvatusta varten ja mitkä voi suoraan kylvää kasvihuoneeseen tai ulos avomaalle. Oma kasvuvyöhyke vaikuttaa myös siihen, koska taimia voi ulos istuttaa, samoin se, onko kasvihuonetta mahdollisuus lämmittää.


Huhtikuussa esikasvamaan:


Tomaatti (Solanum lycopersicum)

Huhtikuun alussa ehtii vielä kylvää etenkin suoraan avomaalle istutettavia tomaattilajikkeita sekä amppelitomaatteja. Niiden satoaika jää toki hieman myöhäisemmäksi, mutta vielä ehtii. Anna tomaattien itää lämpimässä paikassa. Laitoin tuossa vielä muutamia tomaatteja lisää itämään kahden märän pumpulilapun väliin, pieneen minigrip-pussiin kun ikkunalaudat on jo niin täynnä taimipotteja. Lämpimän kivitakan reunalla ne itivät jo neljässä päivässä ja pääsevät kohta multaan. 

Huhtikuussa on lämpiminä päivinä hyvä karaista jo esikasvaneita taimia varovasti suojaisalla paikalla tai kasvihuoneessa, jolloin ne vahvistuvat. Liika aurinko voi polttaa taimia, joten karaisu kannattaa tehdä hieman puolivarjossa. Minulla ei kyllä sitä ongelmaa ole ollut, kun ikkunat ovat suoraan melkein etelään, joten taimet tottuvat paahteeseen jo melko varhain.


Kurkku (Cucumis sativus

Kylmänarat kurkut tarvitsevat lämpimän kasvualustan ja paljon valoa. Huhtikuussa kannattaa kylvää kurkunsiemenet esikasvatukseen sisällä, jotta taimet ehtivät kasvaa tarpeeksi ennen ulos tai kasvihuoneeseen istuttamista. Avomaankurkun kylvön voi suosiolla ajoittaa hieman myöhemmäksi kuin kasvihuonekurkun, sillä ulos ne istutetaan vasta hallanvaaran mentyä. 

Eri kurkkulajikkeisiin kannattaa myös tutustua huolella. Minullakin on esimerkiksi kasvamaan lähdossä F1-hybridi ’Conny’, joka on itsepölytteinen ja karvasaineeton lajike. Se ei saa kasvaa lähellä toista hyönteistpölytteistä kurkkulajiketta, vaan vähintään 50m etäisyydellä tai kasvihuoneessa. Itse ajattelin laittaa tätä ihan yksinään kasvihuoneeseen ja pihan toiselle laidalle lavaan avomaankurkku ’Sonjaa’, minkä kylvän vasta loppukuusta. Tiedän että täällä IV-vyöhykkeellä en kurkuntaimia todennäköisesti saa ulos istutettua kun ehkä vasta kesäkuun alkupuolella ja silloinkin ne saisi vielä suojata harsolla tai laittaa päälle suojaavan kirkkaan muovikatteen tai -kuvun.



Kesäkurpitsa ja kurpitsat (Cucurbita spp.)

Myös kesäkurpitsat ja kurpitsat voi kylvää sisätiloihin esikasvatusta varten, mutta vasta loppukuusta, sillä ne kaipaavat melko lyhyen esikasvatuksen. Kurkun tavoin, kurpitsat ovat kovin kylmänarkoja ja taimet istutetaan ulos vasta toukokuun lopulla-kesäkuun alussa. Itse olen useimmiten kylvänyt ne suoraan kasvihuoneeseen vasta toukokuun alussa. Kurpitsansiemenet kannattaa istuttaa heti saman tien 1 siemen/muoviruukku, sillä ne eivät tykkää koulimisesta/siirtelystä, ja siitä että juuret vaurioituvat. 


Yrtit

Monet yrtit, kuten basilikan, persiljan, mintun, tillin, sitruunamelissan, salvian, iisopin, timjamin ja korianterin, voi kylvää esikasvatukseen huhtikuussa.  Itse kylvän tillin ja persiljan kyllä suoraan katettuun lavaan tai harson alle, heti kun multa on sulanut. Yrtit viihtyvät lämpimässä ja aurinkoisessa paikassa, ravinteikkaassa ja ilmavassa, hiekalla tai perliitillä kevennetyssä mullassa. Ne tarjoavat runsaasti makua ja tuoksua kesän ruokiin. Parasta yrteissä on myös se, että monet aromaattiset kasvit torjuvat tuoksullaan tuholaisia ja myös toisaalta kukkiessan vetävät puoleensa pörriäisiä, perhosia ja kukkakärpäsiä. Yrttejä kannattaakin istuttaa sekaisin muiden hyötykasvien rinnalle.

Muita huhtikuussa (tai huhti-toukokuussa) esikasvatettavia hyötykasveja ovat mm

  • kaalit 
  • lehtiselleri
  • maissi
  • meloni 
  • parakrassi
  • salaattifenkoli


Huhtikuussa esikasvatukseen kylvettäviä kesäkukkia ja koristekasveja ovat muun muassa:

  • auringonkukka (myös suorakylvö toukokuussa)
    (Etenkin jättiauringonkukat ja erikoisemmat lajikkeet kannattaa esikasvattaa vaikka kasvihuoneessa huhti-toukokuussa, jolloin ne saavat parin viikon etumatkan ja ehtivät syksyllä kukkia ennen yöpakkasia. Nuoret taimet säästyvät silloin myös jänisten ja oravien hampailta.)

  • italianpantaheinä/tähkähirssi
  • kesäleimu
  • kiinanasteri
  • kosmoskukka
  • koristehirssi
  • koristeporkkana/rikkaporkkana, sirosudenporkkana (myös suorakylvö toukokuussa)
  • leijonankita
  • päivänsini
  • revonhäntä
  • samettikukka
  • tsinnia (myös suorakylvö toukokuussa)
  • tuoksuherne

Toukokuun alkuun voi suosiolla jättää hieman pohjoisemmassa ja täällä IV-vyöhykkeelläkin asti kylväessä köynnös- ja pensaskrassit, salko-, pensas- ja ruusupavut, maissin, auringonkukat, kurpitsat ja avomaankurkut. Itse esikasvatan ne kasvihuoneessa toukokuussa). Tsinniatkin olen joskus suorakylvänyt ulos lavaan harson alle toukokuun alussa ja ne kukkivat melkein samaan aikaan kuin esikasvatetut, eli heinä-elokuussa. Krasseja voi myös suorakylvää maan lämmettyä.


Hyvin idätetyt perunat lähtevät nopeasti kasvuun.
Huhtikuussa istutetuista siemenperunoista saa satoa juhannukseksi.


Sipulit ja mukulat multaan

Huhtikuussa herätellään myös kasvuun daaliat ja ruukutetaan muita sipuli- ja mukulakasveja esikasvamaan. 

Juhannusperunat istutan yleensä suoraan kasvihuoneeseen isoon ruukkuun näin huhtikuussa ja pistän mytyn harsoa päälle. Perunalla menee kuitenkin vielä aikaa kasvattaa vihreät versonsa pintaan, joten mukulat saavat ihan rauhassa juurtua mullassa ja toukokuun koittaessa onkin jo viheriöivä varhaisperunaruukku hyvässä kasvussa. :) Lavoihin istutettavat perunat saavat itää huoneenlämmössä tai hieman viileämmässä huoneessa valoisan ikkunan äärellä, jolloin iduista tulee tanakat ja vahvat ennen ulosistutusta. Toki perunaa voi myös esijuurruttaa laittamalla vaikka munakennon pohjalle hieman multaa ja asettamalla siemenperunan siihen päälle. Malttamattomin voi myös taimettaa perunan ruukussa. Itse olen kyllä huomannut että huhtikuun lopulla suoraan ulos lavoihin istutetuista perunoista saa juhannuksena paremminkin satoa kuin ruukkuperunoista, mutta varasuunnitelmia pitää aina olla! ;)

Huhtikuussa on myös aika hankkia istukassipuleita, sekä esimerkiksi piparjuuren ja parsan juurakoita sekä maa-artisokan mukuloita, mikäli niitä haluaa kasvattaa.



Sekoitus aasialaisia maustevihanneksia.


Varhain keväällä suorakylvettäviä satokasveja:

Pinaatti (Spinacia oleracea)
Pinaatti sietää myös hyvin viileitä kevätilmoja. Voit kylvää pinaatin siemenet suoraan avomaalle tai lavaan harson alle tai kasvihuoneeseen huhtikuun lopulla ja kerätä tuoretta lehtisatoa jo ennen kesää. Retiisin ja salaattien tavoin pinaatti hyötyy vielä siitä, että yöt ovat jokseenkin pimeät ja ilma viileämpi. Ympärivuorokautinen valo ja lämpö saavat monet lehtevät kasvit sekä retiisit kukkimaan - ja sitähän me emme halua. Me haluamme paljon tuoreita lehtiä ja mehevän rapsakoita juuria. 


Porkkanan kasvatus onnistuu hyvin myös ruukussa, mikäli olet inostunut enemmän ruukkuviljelystä. Porkkanan voi kylvää vaikka heti. Itse kokeilin tätä muutama vuosi sitten ja laitoin ruukut aluksi kasvihuoneeseen (pärjäävät toki ulkonakin) ja loppukesällä hiekansekaisesta mullasta ponnisti pulleita porkkanoita. Hiekansekaiseen multaan sekoitin kahvinporoja, luujauhoa ja kanankakkarakeita. Siemenet kylvin jo valmiiksi sopivin välein niin ei tarvinut harventaa.

Porkkana (Daucus carota)
Porkkanat viihtyvät hyvin viileässä ilmastossa. Voit kylvää porkkanansiemenet suoraan avomaalle huhtikuussa ja odottaa herkullisia juureksia myöhemmin keväällä ja kesällä.


Retiisi (Raphanus sativus)
Retiisit ovat nopeakasvuisia juureksia, jotka voi kylvää suoraan avomaalle huhtikuussa. Ne tuottavat satoa jo noin kuukaudessa ja antavat hyvän alun puutarhakaudelle. Heti retiisisadon korjattuaan saa toukokuussa kylvää tilalle vaikka yrttejä tai istuttaa valmiita esikasvatettuja taimia. 

Usean vuoden kokeilun jälkeen olen tullut siihen tulokseen, että näin huhtikuussa kylvettynä kasvihuoneen olosuhteet ovat retiisille aivan liian kuivat ja ne alkavat kukkimaan nopeasti. Sen sijaan ihan vaan muovilla tai harsolla katettuun kylmälavaan kylvettynä tulee hyvää mehevän rapsakkaa satoa toukokuussa kerättäväksi.


Frisee- ja tammenlehtisalaatteja muovikannellisessa kylmälavassa alkukesällä.

Salaatti (Lactuca sativa)
Salaatit ovat kylmänkestäviä ja sopivat hyvin suoraan kylvettäviksi avomaalle huhtikuussa. Kun valitset erilaisia salaattilajikkeita, pääset nauttimaan tuoreista lehtivihanneksista jo varhain keväällä ja toukokuun lopulla salaattikulhot ovat jo päivittäin täynnä tuoresatoa. Minulla salaattien ja esim. kähäräsinapin kylvö alkaa aina huhtikuun puolivälin paikkeilla, joskus aikaisemminkin.

Sinappikasvit ja erilaiset aasialaiset salaattivihannekset (Brassica rapa alalajit ja B. juncea)

Huhtikuussa voi suorakylvää harson alle lavaan tai kasvihuoneeseen kähäräsinappia, pak choita (eli pinaattikiinankaalia), japaninkaaleja (esim. tatsoi ja mizuna), komatsunaa (eli vihannessinappia).


Herne (Pisum sativum)

Herneet ovat melko kylmänkestäviä ja voit kylvää niiden siemenet suoraan avomaalle tai lavaan huhtikuun lopulla harson alle. Ne tarvitsevat tukirakenteen kasvaakseen, joten varmista, että valmistat tukikehikon ennen kylvämistä tai matalammilla lajikkeilla painele kylvöksen joukkoon keppejä ja käkkyräisiä oksia mihin tarttua.

Tästä se kevät taas alkaa!

Huhtikuu on täynnä mahdollisuuksia aloittaa puutarhakausi ja kylvää uusia alkuja tulevalle sadolle ja kukkaloistolle. Olipa valintasi esikasvatus tai suorakylvö, varmista, että valitsemasi siemenet saavat tarpeeksi valoa, lämpöä ja kosteutta kasvaakseen vahvoiksi ja terveiksi. Kesällä saat sitten nauttia omista tuoreista vihanneksista ja kukista, jotka luovat pihasta paratiisimaisen keitaan täynnä ruokaa ja myös silmänruokaa.


Samettikukkien koulintaa huhti-toukokuussa.

Muuta pihapuuhaa huhtikuussa:

Leikkaa omena- ja päärynäpuita tarpeen mukaan ennen silmujen puhkeamista. Jos aiot ottaa talteen oksia varttamista varten, säilytä ne esim. jääkaapissa muovipussissa, kosteaan paperiin tai talouspyyhkeeseen käärittynä. Etelässä varttamisoksien keruuaika alkaa olla jo hieman ohi, mutta pohjoisemmassa sitä voi tehdä vielä huhtikuussa kun puu on lepotilassa. Varttaminen tehdään mieluiten siinä vaiheessa alkukeväästä kun kasvu ja nestevirtaus lähtee puussa käyntiin. Ostin tuossa taannoin varttamisteippiä ja nyt ajattelin sitä kokeilla. Jääkaapissa on muutamia oksia odottamasta pääsyä kaveriksi Antonovkaan, joka on jo nuori puu, mutta ajattelin lisätä siihen vähän pölytysapua ja persoonallisuutta. Suurin osa ostotaimista onkin usein Antonovkan perusrunkoon ympätty, joten katsotaan minkälaisen "perheomenapuun" saan siitä vuosien mittaan luotua. :)

Herukoiden leikkaus (vanhojen oksien poisto alhaalta asti)

Koristepensaiden harvennusleikkaukset tarpeen mukaan, jotta pensas pysyy elinvoimaisena. Eli alasleikkaa muutamia versoja ja poista mahdolliset kuolleet versot. Esim. angervot, happomarjat ja kanukat.

Pensasruusujen leikkaus - lyhennä versoja ennen silmujen puhkeamista ja poista kuolleet versot. 

Levitä tuhkaa tai kalkkia hedelmäpuille ja marjakasveille, paitsi pensasmustikalle joka pitää happamasta maasta. Pensasmustikoille ja alppiruusuille annan keväällä käytettyjä kahvinporoja ripottelemalla niitä pari kourallista/taimi.

Kun lumet sulavat, on aika kompostoida pihajätteitä. Älä kuitenkaan kiirehdi haravoinnin kanssa, sillä monet ötökät talvehtivat niiden suojassa. 

Aseta laakeita matalia juoma-astioita juuri herääville perhosille ja kimalaisille. Laita ulos tarjolle kylmänkestäviä orvokkeja ja sipulikukkia niin aikaisin kuin mahdollista. 

Jos pihallasi asustaa siilejä, niille kannattaa varata kissan märkäruokaa ruoka-avuksi. Herätessään talvihorroksestaan nälkä on kova. 


Loppuun vielä kevään 2024 puutarhakurssi-infoa

Hyötytarhurin "Perusta oma hyötytarha" -puutarhaverkkokurssi on vielä saatavilla 29.4.2024 asti Suomalainen Monitaito -palvelun kautta. Nyt on vielä siis viimeinen tilaisuus osallistua, jos kaipaat tuhtia tietopakettia ja inspiraatiota kevään puutarhasuunnitteluun. 

Kurssille on sinulla pääsy 3kk ajan (myös 29.4. päivästä alkaen) ja sieltä saat myös pysyvästi itsellesi omaa ladattavaa aineistoa käyttöön, kuten mm. työkirjanen oman puutarhan suunnittelun avuksi ja sadon maksimoimiseksi, tietoa kumppanuuskasveista sekä lavatarhan suunnitteluopas. Kurssin voi käydä omaan tahtiinsa, kuitenkin tuon 3kk sisällä. Se koostuu eri moduuleista, joissa on luettavaa, kuunneltavaa, videoitakin sekä juuri näitä ladattavia PDF-oppaita, jotka olen suunnitellut tähän tarkoitukseen. 

Eli kurssin käytyäsi, osaat parantaa maata eri menetelmillä, hoitaa pihaasi luonnonmukaisin keinoin, kylvää, esikasvattaa sekä hoitaa eri satokasveja, perustaa ja suunnitella monipuolisen lavatarhan. Lopussa perehdytään myös sadonkorjuuseen. Eli jos kaipailet vielä puutarhainspiraatiota ja lisäbuustia puutarhakevääseen ja omavaraisempaan elämäntyyliin, vielä ehtii mukaan! 

Ihanaa huhtikuuta ja kylvövimmaa!

- Hyötytarhurisi Linda

SHARE:

3 kommenttia

  1. Noista kurkuista vielä...Ennen tosiaan sanottiin että lähekkäin ei voi kurkkuja laittaa eli hyönteispölyttyviä. Mutta F1:sten tultua samaan kasvariin voisi laittaa useampaa F1-sorttia vai voiko? Itse olen toiminut tuon vanhan ohjeen mukaan eli kasvariin vain yhtä kurkkulajiketta. Onko siis riskiä olemassa että itsepölyttyvä voi tuottaa siitepölyä jota ötökät siirtävät kasvista toiseen ja sato olisi karvasta vai onko todella nuo F1:set niin varmoja ettei tätä pelkoa ole?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä ja vaikea kysymys! Piti oikein lähteä tietoa tonkimaan. Itsepölytteinen kasvi kun pölytyy samasta kukasta tai saman taimen toisesta kukasta, jolla on samanlainen perimä, niin kyllähän kasvi tietysti siitepölyä erittää. F1-hybridien jälkeläiset keskenään taas ovat F2-hybridejä, itsepölyttyneistä tai ristipölytetyistä F1-hybrideistä. Eli erilaiset F1-hybridit kyllä varmaan voivat pölyttää toisiaan. Sitä en sitten tiedä että vaikuttaako se kuinka paljon makuun ja karvasaineettomuuteen.

      Sellaisen tiedon löysin Iowa State Universityn sivuilta, että partenokarppisten kasvihuonekurkkujen yksi tärkeä ominaisuus on nimenomaan niiden siemenettömyys. Kuten kaupastakin kun ostaa kurkun, eipä siellä sisällä ole kovia isoja siemeniä, eli silloin kun haluaa pitää kurkkunsa siemenettömänä, silloin pitää lajike eristää kaikista muista lajikkeista, muuten se ristipölytyksen seurauksena tuottaa siemeniä. Jos loogisesti ajattelee, niin kyllähän siitä kurkusta sitten varmasti tulee myös nopeasti ehkä huonomman makuinen eikä niitä kovia siemeniä ole kiva pureskella. :) En tiedä oliko tästä sekavasta pohdinnastani mitään hyötyä. :D

      Poista
    2. Voi että, kiitos kun näit vaivaa asian selvittämiseksi, mutta en ole siitä kuullut puhuttavankaan kovin! Näin itsekin olen päätellyt ja siksi kasvatan vain yhtä partenokarppista kurkkua per kasvihuone.

      Poista

Blogger Template by pipdig