Luumu (Prunus domestica) on kukkiessaan yksi toukokuun kauneimmista hedelmäpuista ja syksyllä se tarjoaa mehukasta satoa syötäväksi. Kuvassa oleva luumupuu on hyvin kylmää kestävä keltaluumu ’Laatokan Helmi’, joka on kotoisin Venäjän Karjalasta ja menestyy vyöhykkeillä I-IV. Se on ollut terve ja kaikin puolin sitkeä puu. Istutin näitä kaksi kappaletta keväällä 2014 ja tämä kevät oli nyt ensimmäinen, jolloin ne todella räjähtivät aivan valtaisaan kukintaan, jollaista en ole aiemmin kokenut.
Luumupuissa parasta on myös niiden helppous, leikkaustarve on kovin vähäinen. Toisiaan hankaavat tai sisäänpäin kasvavat oksat voidaan leikata joko hyvin aikaisin kevättalvella ennen silmujen puhkeamista tai loppukesällä sadonkorjuun jälkeen. Kuolleet tai vioittuneet oksat poistetaan myös. Kirsikkapuiden tapaan luumupuu vuotaa herkästi keväällä, jolloin sitä ei kannata missään nimessä leikata.
Luumupuu vaatii lämpimän, suojaisan ja aurinkoisen kasvupaikan, joten se on viihtynyt hyvin talon etelä-/lounaiskulmassa. Kuten kaikki hedelmäpuut, tulisi multatila istutuskuopalla olla ainakin 80-100cm mutta itse otin aikanaan riskin kun istutin ne tähän paikkaan, jossa on kallio melko pinnassa. Puiden kasvu on ollut luonnollisesti siitä syystä hieman hitaampaa, mutta hedelmiä se on tuottanut nyt mukavasti ja enenevissä määrin parin viime vuoden aikana. Luumupuu pärjääkin huomattavasti paremmin hieman karummallakin kasvupaikalla, toisin kuin vaikkapa omenapuu. Täällä IV-vyöhykkeellä luumut kypsyvät syyskuun alussa. Hyvää kannattaa odottaa!
Luumupuut kasvavat noin 2-4 metriä korkeiksi ja taimien väliin on hyvä jättää noin 4m väliä. Kuvissa kukkiva ’Laatokan helmi’ on itsepölytteinen luumupuu (kuten useimmat ovat, Yleistä keltalumua lukuun ottamatta), mutta aina parempaa ja runsaampaa satoa saa, jos lähettyvillä on pölytyskumppanina toinen lajike, eli kannattaa istuttaa vähintään kahta eri lajiketta jos tilaa näille kaunottarille löytyy. Kirsikkaluumut tarvitsevat mieluusti myös toisen lajikkeen pölytykseen.
Luumupuu ei pidä seisovasta talvimärkyydestä, joten mikäli maa on hyvin savista, sitä kannattaa keventää hiekalla ja kompostimullalla sekä salaojittaa alue. Toki puun voi myös istuttaa loivalle kumpareelle tai rinteeseen. Keväisin puun alle kannattaa kitkennän yhteydessä levittää katteeksi kerros maatunutta hevosenlantaa tai kompostimultaa. Liian voimakasta typpilanoitusta kannattaa välttää kaikkien hedelmäpuiden kanssa, sillä se voi heikentää talvenkestävyyttä. Loppukesällä voi puulle antaa syyslannoitetta joka parantaa talvenkestoa ja edistää kukintaa. Maan pH saa olla melko neutraali (6-7), eli luonnostaan hapanta kasvualustaa kannattaa peruskalkita hyvin. Kevättalvella olen joskus ripotellut hangelle puun alle koivupuun tuhkaa.
Tue vastaistutettu taimi tukikepein ja remmillä joka ei hankaa runkoa rikki. Tuet saavat olla paikoillaan parin ensimmäisen vuoden ajan. Talvisuojaus jäniksiltä ja jyrsiöiltä on myös tarpeen. Kastele puun taimia (muutaman kerran runsaalla vesimäärällä kerralla, mieluummin kuin usein pikkaisen suihkutellen) ainakin ensimmäisinä vuosina juurtumisen edistämiseksi ja tarpeen mukaan.
’Laatokan Helmen’ satoa popsimassa viime vuonna syyskuun alussa.
Jos haaveilet luumupuiden istuttamisesta hyötytarhaasi, koostin alle pienen listan yleisesti saatavilla olevista, kestävistä lajikkeista ja niiden menestymisvyöhykkeistä. Toki hedelmäpuihin erikoistuneilla taimistoilla on saatavilla lisäksi valtavat määrät erilaisia Euroopassa jalostettuja tarhaluumuja, joiden talvenkesto noin I-II -luokkaa, sekä yleensä huomattavasti kestävämpiä venäläisiä lajikkeita. Esimerkiksi ’Sholtaja Hopty’ -lajiketta viljellään jopa Siperiassa. Meillä sen sekä ’Shershnovskaja’ -luumujen kestoksi on merkitty jopa V-vyöhyke.
Luumupuulajikkeita (Prunus domestica)
’Eurazia’ I-III (IV)
’Garmonija’ I-IV
’Jubileum’ (I-II)
’Kuntala’ I-IV
’Kuokkala’ I-III (IV)
’Laatokan Helmi’ I-IV
’Opal’ I-II (III)
’Parikkalan tummaluumu’ I-III
’Reine Claude d'Oullins’ I-II (III)
’Siivosen Keltaluumu’ I-III
’Sinikka’ I-III (IV)
’Victoria’ I-II
’Viipurilainen Punaluumu’ I-III
’Yleinen keltaluumu’ I-III (IV)
Kirsikkaluumujen kukat ovat tavallista luumua pienemmät, mutta kukinta sitä runsaampaa kun puu kasvaa. Kuvassa lajike ’Podarok’.
Kirsikkaluumulajikkeita (Prunus cerasifera)
’Kolonovidnaja’ pilariluumu I-II (III)
’Matjyun’ (tunnetaan myös nimellä ’Punainen Paroni’ ) I-III (IV)
’Podarok’ (tunnetaan myös nimellä ’Pietarin Lahja’) I-IV
’Kometa’ I-II (III)
’Mara’ I-III (IV)
’Nigra’ I-III (purppuranpunaiset lehdet ja pinkki kukinta, pensasmainen kasvutapa)
Kriikunalajikkeita (Prunus domestica ssp. insititia)
Keltakriikuna ’Voitto’ I-IV(V)
Keltakriikuna ’Wilma’ I-IV
’Yleinen sinikriikuna’ I-III
Luumu on kukkiessaan kuin valkoinen pilvi. Pihallani kasvaa ’Laatokan Helmiä’ nyt kolme, sekä lisäksi vielä nuoret puut ’Sinikka’ ja ’Kuntala’. Kirsikkaluumut ’Podarok’ ja ’Punainen Paroni’ selvisivät IV-vyöhykkeellä ensimmäisestä talvestaan hyvin. Kohta kaivan istutuskuoppia vielä kahdelle keltakriikunalle, sekä ’Kuokkala’ ja ’Eurazia’ -luumuille. Puiden jokasyksyinen talvisuojaus verkoilla on ehkä tylsin puutarhahomma ikinä mutta se onneksi unohtuu sopivasti aina näin keväisin - ja niinpä sillon taas kertyy muutama uusi suojattava lisää... ;)
Innokasta istutusaikaa kaikille! Nautitaan näistä ohikiitävistä keväthetkistä ja kukkivien puiden paratiisinomaisesta kauneudesta.
- Hyötytarhuri
Tämähän tuli sopivasti. Ostin just 'Silvast'-kriikunan ja pitääs kaivaa se maahan. Ensimmäänen kokeelu täälä tuulisella lakeurella.
VastaaPoistaMahtavaa! En olekaan koskaan kuullut ’Silvast’ -lajikkeesta joten kiitos lajikevinkistä! :) Piti heti googlettaa ja se onkin Pohjanmaalta kotoisin ja kestävin kaikista kriikunoista joten varmasti pärjää hyvin siellä lakeuksilla. Onkohan se itsepölytteinen lajike?
PoistaMeillä kukkii ihan pian jokin luumupuu, joka on viihtynyt meillä jo lähes 10 vuotta ja tuottaa todella reilusti satoa. Olen saanut juurivesan työkaverilta, joka taasen on saanut omansa sisarukseltaan kaakkoissuomesta, joten en yhtään tiedä mikä luumu se on, mutta herkullinen:)
VastaaPoistaIhana mysteeriluumu! Tuollaiset kasvilahjat ovat juuri parhaita kun sillä on myös tunnearvoa herkkujen lisäksi. :)
PoistaLuumupuiden ja muidenkin hedelmäpuiden kukinta on niin kaunis. Ja luumut hyviä, nam.
VastaaPoistaNiin on! Kukoistushetken haluaisi kestävän pidempäänkin, niin kaunista. Luumut on ihan parhaita - ja toki kirsikatkin myös. :)
PoistaTekevätkö luumupuut yhtä innokkaasti juurivesoja kuin kriikuna? Sukulaisiahan ne ovat. Tilaa ja toiveita olisi luumupuulle, mutta kolmen kriikunan omistajana en innostu uusista juurivesoista.
VastaaPoistaMinulla ei toistaiseksi ole tullut yhtään juurivesoja Laatokan helmistä - ainakaan niin että olisin huomannut 8 vuoden aikana. Toki ruohonleikkurilla aina ajetaan ympäriltä mutta ei ainakaan näy, toisin kuin kirsikkapuut pukkaavat niitä aika paljon.
PoistaIhanan runsaasti kukkii! Meillä 'Laatokan Helmi' vasta aloittelee, mutta nuppuja on runsaasti, kuten kaikissa muissakin isommista luumupuistamme. Meillä on Helmen kaverina 'Kuntala' ja 'Viipurilainen punaluumu' ja toisella puolella pihaa vielä toinen 'Kuntala' ja toissa syksynä istutettu 'Sinikka'. Nyt kun olisi sopivan viileää, että kukat eivät karisisi ihan heti, niin ehtisivät pölyttäjät tekemään työnsä kunnolla.
VastaaPoistaIhmettelen tuota Viipurilaisen vyöhykettä, sillä se on ainut luumuistamme, joka ei ole koskaan palelluttanut edes latvaverson kärkeä ja IV-vyöhykkeellä kuitenkin asumme. Satokin on ehtinyt kypsyä niinä kolmena vuotena kun se on luumuja tehnyt. Tai sitten se pärjää paremmin täällä Pohjois-Savossa kuin vaikkapa Pohjanmaan IV-vyöhykkeellä. Olisi joskus kiva tietää, millä perusteella millekin kasville jaetaan menestymisvyöhykkeitä.
Aurinkoista ihan pian alkavaa kesäkuuta!
Onpa kiva kuulla että ’Viipurilainen punaluumu’ pärjää teillä noin hyvin. Itsekin olen siitä haaveillut ja IV-vyöhykkeellä asun. Olen myös havainnut että kasvyvyöhykekartta on lähinnä suuntaa-antava ja varmasti tulevaisuudessa ilmastonmuutoksen myötä se saattaa muuttua. Enemmän varmasti vaikuttaa pihan olosuhteet ja mikroilmasto, kuinka suojaisa kasvupaikka on ja jääkö vaikka talvimärkyys seisomaan. Olen huomannut että etenkin venäläiset lajikkeet ovat tosi kestäviä kun ovat sopeutuneet isostikin vaihtelevaan mannerilmastoon. Se on aina kokeilua kun uutta istuttaa ja toisaalta osa jännitystä. :) Minäkin olen ihmetellut ’Leningradin Musta’ -makeakirsikkaa kun se on viihtynyt pihallani jo monta vuotta ja kasvaa paremmin kuin muut kestävämmät kirsikkapuut. Senkin puun vyöhykesuositukset vaihtelevat vähän taimistojen mukaan, jossain oli merkitty vyöhykkeeksi vain II-vyöhyke.
PoistaApua huomasin juuri että luumupuuhun on tullu kirvoja, millä ne saa parhaiten hävitettyä. Lehdet alkaa käpristyä
VastaaPoistaMinullakin oli juuri kirvoja parissa uudessa nuoressa kirsikkapuussa. Suihkutin ja hieroin varovasti versojen kärjet mäntysuopaliuoksella 1rkl nestemäistä mäntysuopaa litraan vettä. Puussa ei ole vielä syötävää satoa. Vuorokauden käynyttä nokkosvettä voi myös käyttää luonnonmukaiseen torjuntaan. Jos puussa on jo hedelmiä kypsymässä niin kannattaa ehkä silloin suihkuttaa ihan vedellä ja mekaanisesti käydä hanskat kädessä hieromassa ötökät pois.
PoistaMitähän varten Sinikka-luumuni ei kuki? Sen istuttamisesta on sentään jo 6 vuotta. Yhtenä vuotena se teki neljä hedelmää, siinä kaikki.
VastaaPoistaVaikea sanoa ilman että tietäisin kasvuolosuhteita ja vyöhykettä. Luumuilla kyllä yleensä menee jokunen vuosi istutuksesta ennen kuin ryhtyvät tuottamaan satoa. Esim. tiedän että itselläni ei ole parilla ’Laatokan Helmi’ -luumulla ollut tarpeeksi syvä kasvualusta, joten satoa on saanut hieman odotella, mutta nyt kun kahdeksas vuosi istutuksesta on menossa, on puu todella täynnä luumuja. Aiemmin teki vain pari pikku kulhollista vuodessa. Sen verran mitä olen eri luumulajikkeita tutkinut uteliaisuuttani, Sinikkaa pidetään myös nykyisin jokseenkin epävarmana ja oikukkaana talvehtijana verrattuna joihinkin muihin luumulajikkeisiin. Hedelmäpuilla syyslannoitus on tärkeä, joten kannattaa antaa reilu satsi syyslannosta puulle pikimiten tässä elokuun alkupuolella, jolloin ehtii valmistautua kevään kukintaan. Toivottavasti edes se auttaisi ja saisit nauttia keväällä runsaasta kukinnasta ja syksyllä myös sadosta. :) Kukinnan jälkeisenä aikana kastelu on myös tärkeää, jotta puu tietää että se pystyy kantamaan ja kypsyttämään satonsa. Tänä vuonna sateet osuivat juuri sopivaan aikaan, mikä on edesauttanut monilla luumujen muodostumista.
Poista