lauantai 28. toukokuuta 2022

Luumupuun istutus ja hoito


Luumu (Prunus domestica) on kukkiessaan yksi toukokuun kauneimmista hedelmäpuista ja syksyllä se tarjoaa mehukasta satoa syötäväksi. Kuvassa oleva luumupuu on hyvin kylmää kestävä keltaluumu ’Laatokan Helmi’, joka on kotoisin Venäjän Karjalasta ja menestyy vyöhykkeillä I-IV. Se on ollut terve ja kaikin puolin sitkeä puu. Istutin näitä kaksi kappaletta keväällä 2014 ja tämä kevät oli nyt ensimmäinen, jolloin ne todella räjähtivät aivan valtaisaan kukintaan, jollaista en ole aiemmin kokenut. 

Luumupuissa parasta on myös niiden helppous, leikkaustarve on kovin vähäinen. Toisiaan hankaavat tai sisäänpäin kasvavat oksat voidaan leikata joko hyvin aikaisin kevättalvella ennen silmujen puhkeamista tai loppukesällä sadonkorjuun jälkeen. Kuolleet tai vioittuneet oksat poistetaan myös. Kirsikkapuiden tapaan luumupuu vuotaa herkästi keväällä, jolloin sitä ei kannata missään nimessä leikata. 



Luumupuu vaatii lämpimän, suojaisan ja aurinkoisen kasvupaikan, joten se on viihtynyt hyvin talon etelä-/lounaiskulmassa. Kuten kaikki hedelmäpuut, tulisi multatila istutuskuopalla olla ainakin 80-100cm mutta itse otin aikanaan riskin kun istutin ne tähän paikkaan, jossa on kallio melko pinnassa. Puiden kasvu on ollut luonnollisesti siitä syystä hieman hitaampaa, mutta hedelmiä se on tuottanut nyt mukavasti ja enenevissä määrin parin viime vuoden aikana. Luumupuu pärjääkin huomattavasti paremmin hieman karummallakin kasvupaikalla, toisin kuin vaikkapa omenapuu. Täällä IV-vyöhykkeellä luumut kypsyvät syyskuun alussa. Hyvää kannattaa odottaa! 

Luumupuut kasvavat noin 2-4 metriä korkeiksi ja taimien väliin on hyvä jättää noin 4m väliä. Kuvissa kukkiva ’Laatokan helmi’ on itsepölytteinen luumupuu (kuten useimmat ovat, Yleistä keltalumua lukuun ottamatta), mutta aina parempaa ja runsaampaa satoa saa, jos lähettyvillä on pölytyskumppanina toinen lajike, eli kannattaa istuttaa vähintään kahta eri lajiketta jos tilaa näille kaunottarille löytyy. Kirsikkaluumut tarvitsevat mieluusti myös toisen lajikkeen pölytykseen.





Luumupuu ei pidä seisovasta talvimärkyydestä, joten mikäli maa on hyvin savista, sitä kannattaa keventää hiekalla ja kompostimullalla sekä salaojittaa alue. Toki puun voi myös istuttaa loivalle kumpareelle tai rinteeseen. Keväisin puun alle kannattaa kitkennän yhteydessä levittää katteeksi kerros maatunutta hevosenlantaa tai kompostimultaa. Liian voimakasta typpilanoitusta kannattaa välttää kaikkien hedelmäpuiden kanssa, sillä se voi heikentää talvenkestävyyttä. Loppukesällä voi puulle antaa syyslannoitetta joka parantaa talvenkestoa ja edistää kukintaa. Maan pH saa olla melko neutraali (6-7), eli luonnostaan hapanta kasvualustaa kannattaa peruskalkita hyvin. Kevättalvella olen joskus ripotellut hangelle puun alle koivupuun tuhkaa. 

Tue vastaistutettu taimi tukikepein ja remmillä joka ei hankaa runkoa rikki. Tuet saavat olla paikoillaan parin ensimmäisen vuoden ajan. Talvisuojaus jäniksiltä ja jyrsiöiltä on myös tarpeen. Kastele puun taimia (muutaman kerran runsaalla vesimäärällä kerralla, mieluummin kuin usein pikkaisen suihkutellen) ainakin ensimmäisinä vuosina juurtumisen edistämiseksi ja tarpeen mukaan. 


’Laatokan Helmen’ satoa popsimassa viime vuonna syyskuun alussa.

Jos haaveilet luumupuiden istuttamisesta hyötytarhaasi, koostin alle pienen listan yleisesti saatavilla olevista, kestävistä lajikkeista ja niiden menestymisvyöhykkeistä. Toki hedelmäpuihin erikoistuneilla taimistoilla on saatavilla lisäksi valtavat määrät erilaisia Euroopassa jalostettuja tarhaluumuja, joiden talvenkesto noin I-II -luokkaa, sekä yleensä huomattavasti kestävämpiä venäläisiä lajikkeita. Esimerkiksi ’Sholtaja Hopty’ -lajiketta viljellään jopa Siperiassa. Meillä sen sekä ’Shershnovskaja’ -luumujen kestoksi on merkitty jopa V-vyöhyke.


Luumupuulajikkeita (Prunus domestica)

’Eurazia’ I-III (IV)

’Garmonija’ I-IV

’Jubileum’ (I-II)

’Kuntala’ I-IV

’Kuokkala’ I-III (IV)

’Laatokan Helmi’ I-IV

’Opal’ I-II (III)

’Parikkalan tummaluumu’ I-III

’Reine Claude d'Oullins’ I-II (III)

’Siivosen Keltaluumu’ I-III

’Sinikka’ I-III (IV)

’Victoria’ I-II

’Viipurilainen Punaluumu’ I-III

’Yleinen keltaluumu’ I-III (IV)


Kirsikkaluumujen kukat ovat tavallista luumua pienemmät, mutta kukinta sitä runsaampaa kun puu kasvaa. Kuvassa lajike ’Podarok’.


Kirsikkaluumulajikkeita (Prunus cerasifera)

’Kolonovidnaja’ pilariluumu I-II (III)

’Matjyun’ (tunnetaan myös nimellä ’Punainen Paroni’ ) I-III (IV)

’Podarok’ (tunnetaan myös nimellä ’Pietarin Lahja’) I-IV

’Kometa’ I-II (III)

’Mara’ I-III (IV)

’Nigra’ I-III (purppuranpunaiset lehdet ja pinkki kukinta, pensasmainen kasvutapa)


Kriikunalajikkeita (Prunus domestica ssp. insititia)

Keltakriikuna ’Voitto’ I-IV(V)

Keltakriikuna ’Wilma’ I-IV

’Yleinen sinikriikuna’ I-III


Luumu on kukkiessaan kuin valkoinen pilvi. Pihallani kasvaa ’Laatokan Helmiä’ nyt kolme, sekä lisäksi vielä nuoret puut ’Sinikka’ ja ’Kuntala’. Kirsikkaluumut ’Podarok’ ja ’Punainen Paroni’ selvisivät IV-vyöhykkeellä ensimmäisestä talvestaan hyvin. Kohta kaivan istutuskuoppia vielä kahdelle keltakriikunalle, sekä ’Kuokkala’ ja ’Eurazia’ -luumuille. Puiden jokasyksyinen talvisuojaus verkoilla on ehkä tylsin puutarhahomma ikinä mutta se onneksi unohtuu sopivasti aina näin keväisin - ja niinpä sillon taas kertyy muutama uusi suojattava lisää... ;)

Innokasta istutusaikaa kaikille! Nautitaan näistä ohikiitävistä keväthetkistä ja kukkivien puiden paratiisinomaisesta kauneudesta.

- Hyötytarhuri

SHARE:

22 kommenttia

  1. Tämähän tuli sopivasti. Ostin just 'Silvast'-kriikunan ja pitääs kaivaa se maahan. Ensimmäänen kokeelu täälä tuulisella lakeurella.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mahtavaa! En olekaan koskaan kuullut ’Silvast’ -lajikkeesta joten kiitos lajikevinkistä! :) Piti heti googlettaa ja se onkin Pohjanmaalta kotoisin ja kestävin kaikista kriikunoista joten varmasti pärjää hyvin siellä lakeuksilla. Onkohan se itsepölytteinen lajike?

      Poista
  2. Meillä kukkii ihan pian jokin luumupuu, joka on viihtynyt meillä jo lähes 10 vuotta ja tuottaa todella reilusti satoa. Olen saanut juurivesan työkaverilta, joka taasen on saanut omansa sisarukseltaan kaakkoissuomesta, joten en yhtään tiedä mikä luumu se on, mutta herkullinen:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihana mysteeriluumu! Tuollaiset kasvilahjat ovat juuri parhaita kun sillä on myös tunnearvoa herkkujen lisäksi. :)

      Poista
  3. Luumupuiden ja muidenkin hedelmäpuiden kukinta on niin kaunis. Ja luumut hyviä, nam.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin on! Kukoistushetken haluaisi kestävän pidempäänkin, niin kaunista. Luumut on ihan parhaita - ja toki kirsikatkin myös. :)

      Poista
  4. Tekevätkö luumupuut yhtä innokkaasti juurivesoja kuin kriikuna? Sukulaisiahan ne ovat. Tilaa ja toiveita olisi luumupuulle, mutta kolmen kriikunan omistajana en innostu uusista juurivesoista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minulla ei toistaiseksi ole tullut yhtään juurivesoja Laatokan helmistä - ainakaan niin että olisin huomannut 8 vuoden aikana. Toki ruohonleikkurilla aina ajetaan ympäriltä mutta ei ainakaan näy, toisin kuin kirsikkapuut pukkaavat niitä aika paljon.

      Poista
  5. Ihanan runsaasti kukkii! Meillä 'Laatokan Helmi' vasta aloittelee, mutta nuppuja on runsaasti, kuten kaikissa muissakin isommista luumupuistamme. Meillä on Helmen kaverina 'Kuntala' ja 'Viipurilainen punaluumu' ja toisella puolella pihaa vielä toinen 'Kuntala' ja toissa syksynä istutettu 'Sinikka'. Nyt kun olisi sopivan viileää, että kukat eivät karisisi ihan heti, niin ehtisivät pölyttäjät tekemään työnsä kunnolla.
    Ihmettelen tuota Viipurilaisen vyöhykettä, sillä se on ainut luumuistamme, joka ei ole koskaan palelluttanut edes latvaverson kärkeä ja IV-vyöhykkeellä kuitenkin asumme. Satokin on ehtinyt kypsyä niinä kolmena vuotena kun se on luumuja tehnyt. Tai sitten se pärjää paremmin täällä Pohjois-Savossa kuin vaikkapa Pohjanmaan IV-vyöhykkeellä. Olisi joskus kiva tietää, millä perusteella millekin kasville jaetaan menestymisvyöhykkeitä.
    Aurinkoista ihan pian alkavaa kesäkuuta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onpa kiva kuulla että ’Viipurilainen punaluumu’ pärjää teillä noin hyvin. Itsekin olen siitä haaveillut ja IV-vyöhykkeellä asun. Olen myös havainnut että kasvyvyöhykekartta on lähinnä suuntaa-antava ja varmasti tulevaisuudessa ilmastonmuutoksen myötä se saattaa muuttua. Enemmän varmasti vaikuttaa pihan olosuhteet ja mikroilmasto, kuinka suojaisa kasvupaikka on ja jääkö vaikka talvimärkyys seisomaan. Olen huomannut että etenkin venäläiset lajikkeet ovat tosi kestäviä kun ovat sopeutuneet isostikin vaihtelevaan mannerilmastoon. Se on aina kokeilua kun uutta istuttaa ja toisaalta osa jännitystä. :) Minäkin olen ihmetellut ’Leningradin Musta’ -makeakirsikkaa kun se on viihtynyt pihallani jo monta vuotta ja kasvaa paremmin kuin muut kestävämmät kirsikkapuut. Senkin puun vyöhykesuositukset vaihtelevat vähän taimistojen mukaan, jossain oli merkitty vyöhykkeeksi vain II-vyöhyke.

      Poista
  6. Apua huomasin juuri että luumupuuhun on tullu kirvoja, millä ne saa parhaiten hävitettyä. Lehdet alkaa käpristyä

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minullakin oli juuri kirvoja parissa uudessa nuoressa kirsikkapuussa. Suihkutin ja hieroin varovasti versojen kärjet mäntysuopaliuoksella 1rkl nestemäistä mäntysuopaa litraan vettä. Puussa ei ole vielä syötävää satoa. Vuorokauden käynyttä nokkosvettä voi myös käyttää luonnonmukaiseen torjuntaan. Jos puussa on jo hedelmiä kypsymässä niin kannattaa ehkä silloin suihkuttaa ihan vedellä ja mekaanisesti käydä hanskat kädessä hieromassa ötökät pois.

      Poista
  7. Mitähän varten Sinikka-luumuni ei kuki? Sen istuttamisesta on sentään jo 6 vuotta. Yhtenä vuotena se teki neljä hedelmää, siinä kaikki.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vaikea sanoa ilman että tietäisin kasvuolosuhteita ja vyöhykettä. Luumuilla kyllä yleensä menee jokunen vuosi istutuksesta ennen kuin ryhtyvät tuottamaan satoa. Esim. tiedän että itselläni ei ole parilla ’Laatokan Helmi’ -luumulla ollut tarpeeksi syvä kasvualusta, joten satoa on saanut hieman odotella, mutta nyt kun kahdeksas vuosi istutuksesta on menossa, on puu todella täynnä luumuja. Aiemmin teki vain pari pikku kulhollista vuodessa. Sen verran mitä olen eri luumulajikkeita tutkinut uteliaisuuttani, Sinikkaa pidetään myös nykyisin jokseenkin epävarmana ja oikukkaana talvehtijana verrattuna joihinkin muihin luumulajikkeisiin. Hedelmäpuilla syyslannoitus on tärkeä, joten kannattaa antaa reilu satsi syyslannosta puulle pikimiten tässä elokuun alkupuolella, jolloin ehtii valmistautua kevään kukintaan. Toivottavasti edes se auttaisi ja saisit nauttia keväällä runsaasta kukinnasta ja syksyllä myös sadosta. :) Kukinnan jälkeisenä aikana kastelu on myös tärkeää, jotta puu tietää että se pystyy kantamaan ja kypsyttämään satonsa. Tänä vuonna sateet osuivat juuri sopivaan aikaan, mikä on edesauttanut monilla luumujen muodostumista.

      Poista
  8. Tarhurina aloittelija MR5. heinäkuuta 2023 klo 12.46

    Mistä tunnistaa Laatokan Helmen? Minulla on Karjalasta evakon tuoma jälkeläisluumu, jonka sortista ei ole tietoa. Tolkuttoman makeita luumuja tekee.
    Toinen kysymys: onko mitään konstia esim verkkoa putoavia luumuja varten syksyn sadonkorjuuseen ?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei! Vaikea sanoa arvaamalla mikä luumu voisi olla kyseessä, se vaatisi ihan DNA-analyysin. ’Laatokan helmi’ on toki yleinen ja kestävä keltainen luumu, se tunnetaan myös nimellä ’Onega’. ’Sholtaja Hopty’ on myös keltainen, kuvailujen mukaan mehevän makea ja satoisa. Sitä on Venäjällä viljelty pitkään, ollut lajikerekisterissä 40-luvulta lähtien. Venäjältä on tullut paljon erilaisia lajikkeita ja ne risteytyvät keskenään. Myös ’Yleinen keltaluumu’ on vanha lajike. Mutta ihanaa että puusi tuottaa maistuvaa satoa! :)

      Ulkomailla olen nähnyt myynnissä ns. sadonkorjuuverkkoja ja hedelmänkerääjäverkkoja jotka pingotetaan puun alle ja ovat ilmassa maasta. Sellaisen voisi toki tehdä itsekin viritelemällä vaikkapa ihan pakkasharsosta ja matalista tolpista sellaisen puun alle. Harsoon jää tosin vesi seisomaan jos sataa. Verkoissa kun on aina se ongelma että linnut ja siilit voivat siihen sotkeutua pahasti, etenkin jos sen jättäisi pidemmäksi aikaa paikalleen, eikä vain keräämisen ajaksi. Itse olen aina varovasti ravistellut puuta ja maasta poiminut hedelmät. Toki hellävaraisempi keino on käyttää teleskooppivartista hedelmäpoimuria ja sillä ylettyy myös ylemmille oksille.

      Poista
  9. Sain luumupuun 15 vuotta sitten ja vieläkin odotellaan niitä marjoja. Kesti monta vuotta että alkoi kukkimaan mutta nykyään tekee mahtavan määrän kukkia. Joku osaamattomuus hoitajalla on, kun kukkien jälkeen puuhun ilmestyy monen kokoisia marjojen alkuja ja yhtäkkiä ne katoavat. Vuosittainen sato ehkä viisi marjaa. Osaisitko antaa neuvoja mikä menee väärin?

    VastaaPoista
  10. Riippuu hieman mikä luumu on kyseessä. Jos puu on vaikkapa esim. kirsikkaluumu, se vaatii kunnolla pölyttyäkseen toisen kirsikkaluumun. Ylipäätään hedelmäpuut ja luumarjat kuten luumut ja kirsikat hyötyvät ristipölytyksestä, vaikki olisivatkin osittain itsepölyttyviä lajikkeita. Jos kukka ei pölyty kunnolla, puu tiputtaa raakileet. Toki ravinteiden puutekin voi vaikuttaa siihen että puu ei jaksa kantaa satoa. Veikkaisin kuitenkin tuota pölytysongelmaa jos pihalla on vain se yksi luumupuu.

    VastaaPoista
  11. Kun vanhasta puusta ei mitään satoa tullut hankittiin toinen vajaan viiden metrin päähän. Ensimmäisestä pitäisi tulla punaisia ja toisesta keltaisia luumuja. Molemmat jo niin vanhoja ettei lajiketietoja taida löytyä. Uusi puukaan ei tuota mitään. Molempien pitäisi olla itsepölyttyviä. Keväisin olen antanut lannoitteet. Kun luin tätä viestiketjua, huomasin että syksylläkin pitäsi lannoittaa, kokeilen sitä tänä vuonna, jos tulisi mitään muutosta

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Syyslannoitus on kyllä tarpeen kaikille hedelmä- ja marjakasveille. Se auttaa puuta talvehtimaan hyvin ja kukkimaan runsaasti keväällä. Kannattaa ehdottomasti antaa. Nyt heinäkuun lopulla voi antaa jo syyslannoksen, jotta se ehtii hyvin liueta ja puu ehtii ottaa ravinteet käyttöön. Viimeistään kuitenkin elokuun loppuun mennessä. Riippuu toki asutko etelässä vai pohjoisemmassa. Kannattaa ensi keväänä tarkkailla näkyykö puun ympärillä pölyttäjiä. Jos ei, niin puiden lähelle voi vaikka tuoda houkuttimeksi jonkun värikkään kesäkukka-amppelin tai orvokkeja. Keväinen kuivuus voi myös vaikuttaa siihen että puu tiputtaa raakileet, joten siinä vaiheessa kun raakileet alkaa muodostua, voi myös heitellä juurialueelle ämpäreillä sadevettä. Itselläni on tosi kuiva piha joten olen sekoittanut istutuskuoppiin biohiiltä joka pidättää maassa kosteutta ja ravinteita. Toivotaan että ensi kesänä saat satoa!

      Poista
  12. Olisiko kenelläkään tietoa miksi luumupuut kellastuttavat lehtiänsä ja varistavat niitä alas? Ne ovat noin kuusi vuotta sitten istuttettu, Kuntala ja Parikkala. Samoin kävi myös Sinikka luumulle, joka on n. seitsemän vuotta vanha.
    Kirvoja on kyllä ollut. Voiko luumupuu kärsiä keltiäisistä? Niitä on kuorikatteen alla.
    Lisäksi toissa kesänä lehtiin tuli pyöreitä pieniä reikiä.Haulitautiako?
    Parit luumut tuuli viime kesänä, tänä kesänä ei taida tulla paljoakaan enemmän.
    Asun järven rannalla ja kyllä täällä tuulee ja paikka on myös kuuma.
    Kun on kuiva kesä, niin miten tuon ikäiselle luumulle annetaan vettä?
    Entä mihin sitä annetaan? Tyvelle vai latvuksien tasolle? Kiitos vastauksista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lehtien kellastuminen voi johtua jostain ravinnepuutoksesta sekä toki myös kuivuudesta tai vioittumisesta. Juuri nyt kannattaa antaa kaikille puille syyslannosta ja keväällä puolestaan typpipitoista kevätlannosta. Luumupuu tuskin keltiäisistä kärsii, toki muurahaiset hoivaavat juurikirvoja ja käyttävät niitä ja niden mesikastetta ravinnokseen, sekä kuljettelevat niiden munia kasveihin. Jos puun juurella on paljon muurahaisia niin vaikuttaisi siltä että kasvupaikka on liian kuiva. Jos asut järven rannalla ja vettä on hyvin saatavilla, niin kannattaa kastella puita kunnnolla. Mieluummin reilusti kerran viikossa kuivana aikana, ainakin 30-50 litraa vettä koko juurialueelle. Haulitautia on paljon luumu- ja kirsikkapuissa, minullakin lähes kaikissa puissa näkyy. Siihen ei ole juurikaan hoitokeinoja. Jos puu on muuten hyväkuntoinen niin ei se käy puun kohtaloksi.

      Poista

Blogger Template by pipdig