Luonnossa kaikki kiertää. Kasvi ottaa maasta ravinteita itseensä, jotta se kasvaa, kukoistaa ja tuottaa satoa jatkaakseen elämäänsä siementen kautta. Lopulta kasvi kuolee, maatuu ja luovuttaa siten ravinnon takaisin maahan. Kun ihminen korjaa satoa, eli poistaa kasvin maasta, poistaa se samalla kasvin itseensä imemät ravinteet, jolloin maahan tulee lisätä uutta ravinnetta. Viljelymaan jatkuva köyhtyminen on suuri tulevaisuuden uhka ruoantuotannolle ja elämälle. Puutarhaa ja omaa kasvimaata hoitaessa oppii konkreettisesti huomaamaan, kuinka tärkeää on säilyttää tasapaino ottamisen ja antamisen välillä.
Kun saat maasta itsellesi jotain herkkua,
tulee maalle antaa vastaavasti jotain takaisin.
Terveessä maassa pieneliöt ja erilaiset sienirihmastot ovat tärkeässä asemassa edesauttamassa kasvien hyvinvointia. Erilaiset ötökät ja lierot puolestaan kuohkeuttavat maata möyriessään ja tehdessään omia käytäviään. Madonkakka on myös luonnollisesti ihan parasta lannoitetta. Eläinten lannat kuten hevosen-, kanan- ja karjanlanta ovat tehokkaita lannoitteita ja maanparannusaineita ja sopivat hyvin kasvimaalle, kunhan niissä ei ole lääkejäämiä. Lannoittaa voi kuitenkin myös ihan "viherlannoitteilla", eli hyödyntämällä kasvikunnan tuotteita. Ajatus siitä että saa parannettua maata ihan omalta pihalta kerätyillä tarpeilla, ostamatta erikseen kaupasta muovipussissa tai purnukassa jotain ylimääräistä, on kiehtova ajatus. Puolivilliltä pihalta löytyykin vaikka mitä hyödynnettävää.
 |
| Omatekoinen raunioyrttikäyte on hyvä nestemäinen tomaattilannoite. |
Hyödynnä ruohosilppu kasvimaan viherkatteena, jolloin se luovuttaa hiljalleen typpeä ja estää myös rikkakasvien kasvua taimien ympärillä. Kompostoidut puutarhan kasvijätteet sekä lehdet tuottavat upeaa, muhevaa puutarhamultaa. Keittiöjätteistä syntyy loistavaa multaa kompostorissa. Bokashin avulla saa tuotettua omaa tuhtia nestemäistä lannoitetta ja raunioyrtti- sekä nokkoskäytteet toimivat nestemäisinä kastelulannoitteina.
Takkapesästä kerätty puhdas lehtipuun tuhka kalkitsee maata ja toimii myös lannoitteena, sillä se sisältää mm. kalsiumia, kaliumia ja fosforia. Ripottele maahan pari kourallista neliömetriä kohden etenkin hedelmäpuille ja marjapensaille. Älä käytä tuhkaa perunoille eikä happaman maan kasveille kuten pensasmustikoille.
Biohiiltä käytetään nykyisin paljon hyvötyviljelyssä, sillä se toimii hyvänä kasvualustana maan mikrobeille ja se sitoo myös kosteutta, vähentäen siten kastelutarvetta. Voisikin sanoa että se toimii "kastelukiteen" tavoin. Kastelukiteet olivat joskus kova juttu kesäkukkaruukuissa, mutta niiden käytöstä on onneksi paljolti luovuttu niiden sisältämän mikromuovin vuoksi. Biohiiltä saa ostettua valmiina, mutta sitä voi polttaa myös itsekin. Ohjeita biohiilen polttoon löytyy lukuisilta nettisivuilta. Yksi selkeä ohje on esimerkiksi Maaseudun Sivistysliiton nettisivuilla täällä.
Ei kommentteja
Lähetä kommentti